Jos pakotteita laajennetaan Venäjän ja Keski-Euroopan väliseen kaasukauppaan ja NordStream2-kaasuputken jäädyttämiseen, samalle viivalle kuuluisi Suomen Hanhikiven ydinvoimalahanke, arvioi kansainvälisen energiatalouden asiantuntija, ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Lännen Medialle.
EU-maat ovat nyt ensi kertaa valmiita harkitsemaan sitä, että olemassa olevat energiavirrat kuten kaasutuonti Venäjältä tai valmistumisvaiheessa olevat jättimäiset rakennushankkeet, kuten NordStream2-kaasuputki Saksaan, otettaisiin osaksi pakotteita.
Vielä ei tiedetä, pitääkö Hanhikiven ydinvoimalasta vetää töpseli seinästä jo ennen energiantuotantoon etenemistä.
– Eniten riippuu tietysti Venäjän toimista ja (Vladimir) Putinin päätöksistä. Jos konflikti laajenee ja väkivaltaa tulee lisää, se lisää varmasti Euroopan yhtenäisyyttä. Eikä silloin ole enää yksittäisistä maista kyse, että Suomi tai Saksa tekee jotain, vaan löydetään ehkä yhteinen sävel vallitseviin (energia)virtoihin puuttumiseksi tai näiden käynnistettyjen rakennushankkeiden jäädyttämiseksi, Tynkkynen sanoo.
Energiavienti on aiemmin tavattu rajata Euroopan Venäjä-pakotteista ulos, koska yhä vain kasvaneen keskinäisriippuvuuden takia taloudellinen isku olisi kova EU-maiden omille kansantalouksille. Aiemmin sitä iskua ei ole haluttu turvallisuuden parantamiseksi ottaa.
Tynkkynen kuvaa rimanalitukseksi Suomen toimintaa vuonna 2014, kun Venäjä käynnisti sotatoimensa Ukrainassa.
– Viikko tai kaksi siitä, kun Venäjä oli miehittänyt Krimin, Suomi solmii ydinvoimasopimuksen Rosatomin kanssa rakentaa Hanhikiven laitos. Se oli viesti, että Suomi sulkee silmänsä ja jatkaa tätä energiayhteistyötä niin kuin on aina tehnyt, vaikka Venäjä hyökkää minne. Juuri tätähän Putinin hallinto toivoo Euroopalta, hän toteaa Lännen Medialle.