Professori Aarno Palotien mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että vakavat mielenterveyden häiriöt ovat yhtä lailla perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen tulos kuin mitkä tahansa muut taudit.
– Vain harvoin yksistään geenit aiheuttavat sairauden, vaan yleensä sairaudet syntyvät perimän ja ympäristön vuorovaikutusten ja joskus sattuman yhteispelinä. Tästä yhteispelistä ymmärrämme vielä tavattoman vähän. Silti uudet tulokset jo nyt kyseenalaistavat perinteisiä lääketieteellisiä raja-aitoja. Tämä on oikeasti historiallinen asia, professori sanoo.
Palotie tutkii Suomen Akatemian rahoituksella erityisesti migreeniä aiheuttavia geenimuutoksia. Alttiusgeenejä on löydetty migreenin lisäksi muun muassa skitsofrenialle, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle, autismille, Parkinsonin taudille, Alzheimerin taudille ja useille älyllisen kehityksen häiriöille.
Näiden tautien välillä on löytynyt myös yhteyksiä, joista vahvimmat näytöt ovat kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsofrenian välillä. Myös autismin, skitsofrenian ja älyllisen kehityksen häiriöiden välillä on jaettuja geneettisiä riskejä.
Palotien mukaan geneettiset tutkimusmenetelmät ovat antaneet uuden näkökulman ja menetelmävalikoiman aivosairauksien perusteiden selvittämiseksi. Tutkimalla kymmeniätuhansia potilaita ja verrokkeja on saatu vahvaa näyttöä geenien osuudesta useisiin neurologisiin sairauksiin ja vakaviin mielenterveyden häiriöihin.
– Sairaudelle altistavat geenimuutokset eivät juurikaan vielä vaikuta näiden sairauksien diagnostiikkaan tai hoitoon, mutta ne avaavat uudella tavalla mahdollisuuksia sairauksien perusteiden ymmärtämiseen, toiminnallisiin tutkimuksiin ja parhaimmillaan uusiin tulevaisuuden hoitoihin, hän sanoo tiedotteessaan.
Palotie toteaa, että perustietojen lisääminen on kuitenkin ehdoton peruste uusien hoitomahdollisuuksien tavoittelemiseksi.
– Toiminnallisten tutkimusten käynnistäminen vaatii erityisiä hypoteeseja, joita geneettinen tutkimus voi tarjota. Mutta toiminnalliset tutkimukset ovat hitaita ja monimutkaisia, minkä vuoksi kohteet on valittava huolella, hän sanoo.
Toiminnallisia tutkimuksia ovat esimerkiksi kantasolututkimukset, koe-eläintutkimukset, neurofysiologiset, neuropsykologiset ja kuvantamistutkimukset.
Palotien mukaan aivojen toimintaan liittyvät sairaudet ovat yksi keskeisimmistä kansanterveydellisistä haasteista. Aivojen toiminnan tutkiminen on kuitenkin ongelmallista, koska aivojen perustoiminnoista ymmärretään vielä varsin vähän. Uudet tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin mahdollistaneet aivojen toiminnan tutkimisen aivan uudella tavalla.