Ruoka on noussut ilmastokeskustelussa kestoaiheeksi, mutta puhuttaessa pelkän naudanlihan haitoista ilmastolle unohdetaan usein kokonaiskuva, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi Kalevan haastattelussa.
– Taustalla ovat ilmasto- ja terveyssyyt. Ruoka on läheinen asia, ja siitä on helppo puhua. On totta, että ruoasta tulee merkittävä osa päästöistä. Ruoan tuottamisesta koituu yli viidennes päästöistämme. Tämä tietysti on herätellyt kuluttajia. Toisaalta yhden kotieläimen nostaminen tikunnokkaan vie harhateille. Pitäisi katsoa kokonaisuutta, Niemi toteaa.
Kun Suomi liittyi EU:iin, kasvoi myös lihankulutus. Suomessa lihankulutus oli pitkään vähäisempää kuin muualla unionissa ja on saavuttanut vasta äskettäin EU-maiden keskiarvokulutuksen.
– Lihankulutus on jatkanut melko vahvaa kasvua EU-jäsenyyden aikana. Hinnat ovat edullisempia ja se näkyy kulutusmäärissä. Myös tulotasomme on noussut.
Lihan syöminen ei Niemen mukaan ole kokonaan loppumassa, eikä välttämättä edes vähenemässä.
– Lihankulutus on kasvanut vielä 2010-luvullakin. Jopa naudanlihan kulutus on lisääntynyt hiukan. Kolmen viiden vuoden aikana lihankulutuksessa ei ole tapahtunut isoa muutosta. Mahdollisesti jotakin laskua on tulossa, mutta ei järisyttävän suurta.
– Arviomme on, että nyt olemme kyllästymispisteessä. Lihankulutus ei kasva enää. Sianlihan käyttö laskee edelleen ja siipikarjan käyttö voi olla pienessä nousussa. Naudanlihassa ei ole näkyvissä suuria muutoksia.
Yleisestä keskustelusta voisi päätellä, että lihankulutus on laskussa, mutta käytännössä tuloksia ei silti näy.
– Ei välttämättä [näy]. Kuluttajien aikomuksista on tehty tutkimuksia. Niissä useat sanovat, että aikovat vähentää lihansyöntiä. Kun mennään kauppaan, niin tämä unohtuu.