Professori Martti Häikiö pohtii Facebook-päivityksessään kirjoitusta, jossa katsottiin Suomen valtiollisen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlarahan peruuttamisen loukkaavan taiteilijanvapautta, tärkeää perusarvoa.
Häikiö kysyy ”onko Suomen itsenäistymisvaiheen suurin epäonnistuminen kapinaan syyllisten tai sellaisiksi epäiltyjen teloitus?”.
– Entä jos pannaan juhlarahaan Antti Mikkolan kasvot. Hän oli sananvapauden puolesta perustaessaan Turun Sanomat. Hän oli oikeusvaltion puolesta toimiessaan lakimiehenä. Hän oli kansanvallan puolesta toimiessaan kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana. Hän oli järjestyksen puolesta koettaessaan estää ja lopettaa Turun keskustan hävityksen joulukuussa 1917. Vasemmisto leimasi nuorsuomalaisen Mikkolan ”Sota-Antiksi”, Martti Häikiö kirjoittaa.
– Punakaartit ampuivat kansanedustaja Mikkolan Töölönlahdelle 1.2.1918. Murhaajat tiedettiin, mutta heitä ei vangittu eikä tuomittu, koska he olivat sotimassa vallankumouksen puolesta.
Häikiön mielestä juhlarahaan aiottu ja nopeasti peruttu teloituskuva kertoo yhden, mutta ei olennaisinta pimeää puolta Suomen itsenäistymisvaiheesta.
– Ilman punaista vallankumousta Suomessa ei olisi käyty sen kukistanutta sisällissotaa. Jos Neuvosto-Venäjä olisi vetänyt joukkonsa pois Suomesta tunnustettuaan Suomen itsenäisyyden, ei olisi käyty myöskään venäläiset karkottanutta vapaussotaa.
Martti Häikiön mukaan ”kaikki vasemmiston vaatimukset oli toteutettu jo syksyllä 1917”.
– Kuntademokratia ja 8 tunnin työpäivä vahvistettiin eduskunnassa jo 15.11.1917. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin 24.11.1917 eduskunnalle esitellyssä ohjelmassa oli myös torpparivapautus (koko ohjelma Suomen leijona -teos s. 194-197): ”…kipeiden sosiaalisten epäkohtien korjaamiseksi on mitä kiireimmiten ryhdyttävä toimiin valtion mailla ja yksityisten tiloilla olevien torppien itsenäistyttämiseksi samoin kuin maan hankkimiseksi tilattomalle väestölle”.
– Tämän hallituksen ja maailman kansanvaltaisimman eduskunnan vallankumous kaatoi, professori toteaa.