Naisten aktivoiminen ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen yhteiskunnan turvallisuuden aktiviteetteihin on tärkeä tavoite Suomen kannalta, kirjoittaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll Ylen kolumnissaan.
”Kuvaavaa on, että kun esimerkiksi Naisten Valmiusliitto järjesti kyber- ja informaatioturvallisuuden vapaaehtoisen harjoituksen keväällä 2017, naiset täyttivät kaikki koulutuspaikat kahdessa minuutissa”, Limnéll kirjoittaa.
Limnéll julkaisi syksyllä Jari Rantapelkosen kanssa nuorten turvallisuuskäsityksiä pohtineen teoksen, jonka taustalla oli puolustusministeriön viime vuonna tilaama kyselytutkimus.
”Naisten kansalaispalvelusta kannattaakin harkita ja nuorten mielestä tulee ennakkoluulottomasti jopa pohtia, että koko ikäluokalle – sukupuolesta riippumatta – tulisi velvollisuus osallistua joko asepalvelukseen tai aseettomaan, yhteiskunnan varautumista ja valmiutta tukevaan palvelukseen”, Limnéll sanoo.
Luottamus puolustusvoimiin on suomalaisnuorten keskuudessa vahva ja pakollisella asepalveluksella on edelleen melko vahva kannatus. Nuorten vastauksissa nousee keskeisenä kysymyksenä esiin se, tulisiko asepalveluksen koskea koko ikäluokkaa eli molempia sukupuolia.
”Itse en pidä tarpeellisena asevelvollisuuden ulottamista myös naisiin. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on riittävä, ja siihen hakeutuikin tänä vuonna ennätykselliset 1 126 naista. On kuitenkin tarpeellista pohtia eri vaihtoehtoja kansalaisten tasavertaisen osallisuuden lisäämiseksi turvallisuudessa”, Limnéll toteaa.
Naisten kansalaispalveluksen tyyppinen vaihtoehto saa kannatusta nuorten keskuudessa. Kansalaispalvelus voisi koostua esimerkiksi muutaman päivän tai useamman viikon kestävästä kriisinsietokoulutuksesta.
”Kyse ei ole ’naiset pakolla armeijaan’ -periaatteesta, vaan erilaisten mahdollisuuksien luomisesta naisille, jotta he voivat osallistua turvallisuustoimintaan”, Limnéll kirjoittaa.
Asepalvelus tulisi Limnéllin mukaan nähdä miehiä tasa-arvoistavana asiana, joka antaa menestymisen mahdollisuuden taustasta riippumatta. Se on yksi keino ehkäistä nuoria miehiä syrjäytymästä.
Suurin osa nuorista kokee, että Suomen turvallisuus heikkenee merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Nuoret ovat pessimistisiä erityisesti globalisaation, politiikan ja teknologian vaikutusten suhteen. Talous nähdään kriisialttiina, mutta sotilaallista uhkaa sen sijaan pidetään vähäisenä. Venäjä, ympäristöuhat ja pakolaiskriisi nousevat nuorten vastauksissa esiin vain harvoin.