Aalto-yliopiston työelämäprofessori Iivo Vehviläinen toivoo Iltalehden haastattelussa, että Suomessa selvitettäisiin kunnolla datakeskusten laajan tulemisen vaikutuksia maahan.
Vehviläisen mukaan olisi tärkeää tehdä kotimaisia arvioita datakeskusten sijoittamisesta. Esimerkiksi hukkalämmön varastoinnin avulla voitaisiin ratkaista monia lämmitykseen liittyviä kysymyksiä.
Hän viittaa kommentissaan siihen, että Suomessa ollaan esimerkiksi Googlen julkaiseman investoinnin osalta täysin Googlen itsensä antamien lukujen varassa.
– Kukaan ei ole yrittänyt tehdä mitään omia arvioita siitä, että mitä tämä [datakeskusten tulo] tarkoittaa. Valtiojohtokin toisteli niitä Googlen lukuja, Vehviläinen toteaa.
Vehviläinen näkee, että datakeskuksiin liittyvistä suurista investoinneista voi syntyä haitallisia lieveilmiöitä.
– Jos ne [liialliset] investoinnit haittaavat Suomessa muita toimialoja tai meidän sähköjärjestelmää, pilataan ympäristöä samalla tai mitä tahansa muuta, mikä kohdistuu muuhun kuin sijoittajiin itseensä, silloin markkina ei enää toimi tehokkaasti: hyötyy jää yhtiölle, mutta osa laskusta koituu muille.
Vehviläisen mukaan datakeskuksia varten olisi luotava selkeät pelisäännöt. Esimerkiksi datakeskuksia voitaisiin vaatia rajoittamaan toimintaansa, jos sähkön hinta nousee liian korkeaksi. Lisäksi datakeskusten varavoimaloita voitaisiin ottaa käyttöön tarvittaessa.
Hän painottaa, että Suomen ei tule kiirehtiä datakeskusten kanssa. Vehviläinen katsoo, ettei Suomen kilpailuetu katoa muutamassa kuukaudessa, sillä tulijoita näyttää riittävän.
Vehviläinen on luottavainen siihen, että sähköjärjestelmä sopeutuu kasvavaan kulutukseen. Kasvava kysyntä ja nousevat hinnat tekevät uuden sähkön tuotannon rakentamisen kannattavaksi. Ongelma on kuitenkin siinä, että datakeskukset valmistuvat huomattavasti nopeammin, kuin esimerkiksi uusi ydinvoimala. Hän katsookin, että on helpompaa tehdä joustoja kulutuspuolelle.
Hänen mukaansa kysymys on lopulta siitä, mitä korkeille sähkön hinnoille halutaan tehdä ja kuinka hyvin niitä siedetään. Esimerkkinä hän nostaa esiin Venäjän hyökkäyssodan alkamisen vuonna 2022, jolloin sähkön hinta nousi verrattain korkeaksi.
– Kokemukset siltä ajalta olivat, että poliitikot eivät kestä sitä ja sitten tehdään erilaisia tukia, Vehviläinen sanoo.
Nykyisessä taloustilanteessa kuluttajien tukeminen on haastavaa, sillä lopulta valtio toimii maksajana.