Suomi ei vieläkään vaadi matkailijoilta negatiivista koronatestiä, vaikka useimmat Euroopan maat niin tekevät, kertoo Helsingin Sanomat.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on vedonnut siihen, että perustuslaki estäisi ennakkotestien vaatimisen ulkomaalaisilta. Oikeustieteilijät ovat kuitenkin eri mieltä.
– Mielestäni se ei ole millään tavoin mahdotonta. Hyvin paljon riippuu siitä, kuinka vahvat ja tarkkarajaiset perusteet tällaiselle lainmuutokselle olisi. En ole havainnut perustuslaissa tai Euroopan ihmisoikeussopimuksessa säännöstä, joka kieltäisi vaatimasta Suomeen saapuvilta ulkomaan kansalaisilta negatiivista koronavirustestin tulosta yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen hillitsemiseksi, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää.
Samaa mieltä on myös valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
– Perustuslaki tai kansainväliset ihmisoikeussopimukset eivät kiellä negatiivisen testituloksen vaatimista ulkomaalaisilta maahantulon yhteydessä. Myös EU-oikeus sallii unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä maahantulon rajoittamisen kansanterveydellisissä perusteilla.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti pitäää negatiivisen testituloksen vaatimista niin ikään perusteltuna.
– On selvää, että vaatimalla Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta negatiivinen testitulos, voitaisiin osin hillitä viruksen leviämistä. Esimerkiksi viime syksynä toinen aalto lähti liikkeelle täysin ulkomailta tuoduista viruskannoista, ja vuodenvaihteen tienoilla tuli brittimuunnos. Tällä hetkellä epidemia ja brittimuunnos toki leviävät muutenkin, mutta infektiopainetta ja uusia virusmuunnoksia on hyvä torjua edelleen, hän sanoo.