Yle uutisoi suomalaisten matematiikan taitojen laskevan. Vuoden 2015 PISA-vertailussa Suomi oli matematiikassa sijalla 13. Vuonna 2006 komeiltiin vielä sijalla kaksi.
Erityispedagogiikan emeritusprofessori Jarkko Hautamäki uskoo, että suomalaisnuorten heikkenevä PISA-menestys johtuu motivaation puutteesta.
– Oleellinen syy näyttäisi olevan intressien muuttuminen. Uskon, että halutessaan nuoret pärjäisivät testeissä yhtä hyvin kuin aikaisemmat polvet, Jarkko Hautamäki toteaa Yliopisto-lehdessä.
PISA-testit ja muut osaamistutkimukset ovat matalien panosten testejä, joista ei koidu testattaville mitään seurauksia. Korkean panoksen testejä ovat esimerkiksi oppilaitosten pääsykokeet. Hautamäen mukaan aikaisemmin matalan panoksen testit hoidettiin kuuliaisesti, mutta nykyään kuuliaisia vastaajia on vain osa nuorista. Muutoksen huomaa selkeästi vastaamiseen käytetystä ajasta ja vastauksista kysymykseen ”teitkö parhaasi tässä testissä”.
PISA-vertailussa lasku alkoi vuoden 2006 jälkeen ja vuonna 2017 se pysähtyi. Suomessa myös koulutustason nousu on pysähtynyt. Viimeisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus ei ole enää kasvanut. Hautamäki uskoo tämän johtuvan ainakin osakseen epävarmoista työmarkkinoista.
– Työmarkkinoiden epävarmuus saattaa johtaa siihen, ettei koulutuksen kaltainen pitkäjänteinen investointi omaan tulevaisuuteen kiinnosta. Tästä on puhunut esimerkiksi taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz, professori pohtii.