Yhdysvallat on valmis sotilaalliseen iskuun Irania vastaan, jo Teheran ylittää niin sanotun ”punaisen viivan”, arvioi Bard Collegen kansainvälisten suhteiden professori Walter Russell Mead.
Mead työskentelee myös tutkijana Hudson Institute -ajatushautomossa.
Toissa viikonlopun iskut Saudi-Arabian öljylaitoksia ja -kenttiä vastaan aiheuttivat hetkellisen pelon sodan syttymisestä. Yhdysvaltain, Ranskan, Saksan ja Britannian johtajat uskovat, että Iran on Saudi-Arabian öljyiskujen takana.
Presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltain olevan valmis vastatoimiin, mutta valitsi toistaiseksi Irania vastaan asetettujen pakotteiden kiristämisen sotilaallisen iskun sijaan.
Osa asiantuntijoista ja kommentaattoreista katsoo, että presidentti Trump ainoastaan uhoaa eikä aio puuttua Iranin aggressiiviin toimiin Persianlahdella.
– Tämä on kuitenkin väärä tulkinta presidentistä ja hänen kannattajistaan, Mead toteaa Wall Street Journalin julkaisemassa kirjoituksessa.
Hänen mukaansa Iran ei ole viimeaikaisilla provosoinneillaan toistaiseksi ylittänyt yhtäkään ”punaista viivaa”.
– Iran ei ole hyökännyt amerikkalaisia joukkoja vastaan, tehnyt terrori-iskuja Yhdysvaltain maaperällä, tulittanut Yhdysvaltain lipun alla seilaavia aluksia, aiheuttanut toimillaan shokkeja öljyn hinnassa USA:ssa, edistänyt ydinohjelmaansa liikaa tai hyökännyt maahan, jota USA on luvannut puolustaa.
Tästä huolimatta Iran on hivuttautunut lähemmäs näiden rajojen rikkomista. Mead kertoo keskustelleensa Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeon kanssa, jonka mukaan Iranin hallinto on loukussa.
– Yhdysvaltain viimeisin merkittävä pakote-erä viime toukokuussa eristi Iranin maailman öljymarkkinoilta. Nyt Teheranin pitää tehdä vaikea valinta sen suhteen, kuinka paljon rahaa se myöntää Bashar al-Assadin Syyrialle, Libanonissa toimivalle Hizbollahille ja Jemenin huthikapinallisille samaan aikaan kun miljoonat keskiluokkaiset iranilaiset köyhtyvät, Mead kirjoittaa.
Irania vastaan asetettujen talouspakotteiden on arvioitu iskeneen kovaa maan talouteen. Iranin öljyvienti on romahtanut vuodessa 2,8 miljoonasta barrelista vain 500[nbsp]000 barreliin päivässä.
Iran on yrittänyt saada Yhdysvaltoja lievittämään pakotteita vetoamalla Euroopan maihin, kiihdyttämällä ydinohjelmaansa ja väitetysti hyökkäämällä öljylaitosten ja laivojen kimppuun Persianlahdella.
– Jos Teheran laajentaa provosointejaan Lähi-idässä, sen kansainvälinen eristys ainoastaan syvenee. Ennemmin tai myöhemmin Iran ylittää punaisen viivan, minkä seurauksena presidentti Trumpin kannattajat alkavat kannattaa voimakasta sotilaallista vastausta, Mead toteaa.
– Vaihtoehtoisesti Iran voi palata neuvottelupöytään Yhdysvaltain ehdoilla ja tehdä tiukennuksia ydinsopimukseen sekä rajoittaa alueellista kunnianhimoaan.
Meadin mukaan Donald Trumpin hallinto ei halua sotaa Iranin ja USA:n välille. Hän kuitenkin korostaa, että presidentin kärsivällisyydellä on rajansa.
– Toista Saudi-Arabian öljyiskun kaltaista hyökkäystä voisi olla mahdotonta sivuuttaa.
Trump antoi viime perjantaina valtuutuksen lisäjoukkojen lähettämiseksi Lähi-Itään.
– Tämä on sekä poliittinen että sotilaallinen toimi. Nämä joukot ovat niin sanottuja Tripwire-joukkoja(ansalanka), kuten kylmän sodan aikaisessa Berliinissä.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos Iran hyökkäisi pienehköjä amerikkalaisjoukkoja vastaan, se johtaisi vakavampaan kriisiin ja lisääntyvään joukkojen määrään Irania vastaan.
– Sotilaallisen yhteenoton mahdollisuus Iranin ja USA:n välillä kasvaa.
LUE MYÖS:
Näihin kohteisiin USA on ollut iskeä Iranissa