Suomeen on suunnitteilla liki sata uutta datakeskusta, ja jos ne kaikki rakennetaan, ne haastavat siirtoverkon kapasiteetin sekä nostavat sähkön hintaa.
– Julkinen keskustelu datakeskuksista perustuu vääriin lukuihin, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Jussi Kangasharju Helsingin yliopistosta. Kangasharju on julkaissut vastikään kollegoineen raportin datakeskuksista ja niihin liittyvistä väärinkäsityksistä.
Raportin mukaan ensinnäkin datakeskusten työllistävä vaikutus on varsin pieni: ne tuovat työtä lähinnä rakentamisvaiheessa.
Toiseksi väärät luvut koskevat sähkön kysynnän kasvua. Uutisia seuraamalla voi syntyä vaikutelma, että koko sähköntuotanto tarvitaan pian uusien datakeskusten pyörittämiseen. Näin ei kuitenkaan ole, sillä datakeskusten perustamisvaiheessa ilmoitetut lukemat eivät välttämättä toteudu. Datakeskusteollisuus on arvioinut, että vuonna 2030 käyttöosuus voi olla 7–8 prosenttia Suomen sähköstä.
– Olennaisin kysymys on nyt, miten sähkön siirtoverkon kapasiteetti tulee riittämään datakeskusten myötä Suomessa? Jos ei rakenneta uutta siirtoverkkoa, miten nykyinen verkko riittää, kun ongelmia on jo nyt? Kangasharju kysyy.
Jos hyväksytään datakeskusten laajamittainen perustaminen Suomeen, tulisi miettiä huolellisesti, millainen sähköverkko maahamme tarvitaan tulevaisuudessa. Suomeen on suunnitteilla lähes sata uutta datakeskusta, ja toiminnassa on jo kymmenittäin datakeskuksia.
Datakeskukset kuluja jakamaan
Jos tai kun siirtoverkkoa rakennetaan lisää datakeskusten vuoksi, kenen kuuluisi maksaa kustannukset? Nykyinen malli lykkää kuluja tavallisille kuluttajille.
Sähkön hinta riippuu kapasiteetista, kysynnästä ja siirtoverkosta, ja jos tuotantoon ja siirtoverkkoon ei panosteta ja datakeskuksia tulee vauhdilla lisää, sähkön hinta nousee väistämättä kysynnän kasvaessa. Näin käy etenkin huippukulutuksen aikaan.
– Kustannusten jaosta tulisi käydä paljon nykyistä enemmän keskustelua. Todennäköisesti tähän voidaan puuttua vain lainsäädännön keinoin, Kangasharju arvioi.
Hänestä datakeskusoperaattoreiden tulisi osallistua sähkön siirtoverkon rakentamiskustannuksiin. Suomen vakaa infra, suhteellisen edullinen sähkön hinta ja viileä ilmasto kiinnostavat joka tapauksessa operaattoreita. Suomen tulisi osata kerätä hyöty datakeskusten kiinnostuksesta maatamme kohtaan.
– Ei meidän ilmaiseksi tarvitse antaa tätä hyvää tuotetta eteenpäin, vaan maksunkin kanssa on jono ovella, Kangasharju sanoo.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman teki kesäkuussa lakialoitteen, jonka mukaan suurten datakeskusten olisi pakko kattaa itse oma sähkönkulutuksensa. Aloitteen tavoitteena on estää sähkön hinnan nousu ja suojata suomalaisia sähkönkuluttajia.
Kangasharjun mielestä datakeskuksia voisi velvoittaa myös siirtoverkon parannuksiin.
Datakeskukset saavat mittavia veroetuja
Kangasharju haluaa kiinnittää huomiota myös datakeskusten Suomessa saamiin mittaviin veroetuihin, jotka tulevat arvonlisäverovähennysten kautta. Suurimmillaan arvonlisäverovähennys on voinut olla jopa yli 200 miljoonaa euroa.
– Datakeskusoperaattori on maksanut arvonlisäveron vaikkapa Irlantiin, ja sitten Suomi palauttaa arvonlisäveroa operaattorille, Kangasharju kuvaa.
Hänestä alv-järjestelmä ei toimi oikein, kun arvonlisäveromaksu kerätään toisessa maassa kuin palautus maksetaan.
Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikurakin on todennut julkisuudessa, että datakeskukset tuottavat valtiolle hyvin vähän verotuloja. Nettovaikutus voi olla jopa miinusmerkkinen suurten arvonlisäveron palautusten vuoksi.
Turvallisuusongelmat oma kokonaisuutensa
Suojelupoliisin esiin nostamat datakeskuksiin liittyvät turvallisuusongelmat ovat oma kysymyksensä.
Supo on varoittanut, että Suomeen voimakkaasti pyrkivät datakeskukset voivat muodostua autoritaaristen valtioiden välineeksi ja muodostaa turvallisuusriskin. Kunnilla ei ole riittäviä välineitä tai tietoja yritysten todellisten taustojen ja omistajien selvittämiseksi.
Datakeskusten määrä kasvaa, koska digitaaliset palvelut kasvavat, ja ne ovat osa infraa siinä missä esimerkiksi vesi- ja puhelinverkotkin. Niiden tulo Suomeen jatkunee, mutta pelisääntöjen määrittely on pahasti kesken.