Nimekäs ranskalainen kansainvälisen politiikan asiantuntija, professori Nicolas Tenzer kehottaa vauhdittamaan Ukrainan integroitumista keskeisiin läntisiin yhteistyörakenteisiin.
– Totuus on, että Ukraina on eurooppalainen Ukrainan kansan tahdosta. Niin oli silloin, kun maan itsenäistyminen Venäjästä vuonna 1917 ensi kertaa sinetöitiin, ja ennen kaikkea 1. joulukuuta 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä, jossa 90,5 prosenttia äänesti itsenäisyysjulistuksen vahvistamisen puolesta, Pariisin Sciences Po -yliopistossa opettava Tenzer kirjoittaa blogissaan.
Toisin kuin Venäjä, Ukraina on myös järjestänyt vapaat ja demokraattiset monipuoluevaalit kerta toisensa jälkeen vuodesta 1991 alkaen. Ukrainassa myös ortodoksinen kirkko on vallanpitäjistä riippumaton päinvastoin kuin Venäjällä, jossa Moskovan patriarkaatti on tiiviissä liittosuhteessa Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallintoon.
Erityisen vahvasti Ukrainan eurooppalaisuudesta todistaa Tenzerin mukaan se, miten urhoollisesti maa käy aseellista taistelua vapautensa puolesta.
– Moni muu kansa on unohtanut, mistä vapaustaistelussa on kyse, mutta ukrainalaiset ovat olleet etulinjassa vuodesta 2014 alkaen. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on vaatinut yli 14[nbsp]000 kuolonuhria ja vienyt yli 1,6 miljoonaa ihmistä evakkoon, hän toteaa.
Sota ei ole kaukana läntisistä pääkaupungeista
Moni eurooppalainen on saattanut hänen mukaansa unohtaa, että sotaa käydään vain kolmen tunnin matkan päässä Pariisista ja puolentoista tunnin Berliinistä. Moni myös erehtyy edelleen kuvittelemaan, että Ukraina on vain jonkinlainen ”pikku-Venäjä”, vaikka Venäjästä on tullut sen verivihollinen ja vaikka ukrainalaisten suuri enemmistö on vahvasti sitoutunut länteen.
Euroopan unionin olisi Tenzerin mielestä korkea aika edetä Ukrainalle annetuista löyhistä lupauksista konkreettiseen polkuun, joka aikanaan johtaisi maan jäsenyyteen EU:ssa. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että jäsenyys ei tuota Ukrainalle sen kipeästi tarvitsemaa turvaa.
– Vaatimus Nato-jäsenyydestä on sitä vastoin vaatimus suojelusta. Maalle, joka on joutunut rikollisen ja revisionistisen valtion hyökkäyksen kohteeksi, sellainen vaatimus on oikeutettu. On syytä muistaa, että Nato on puhtaasti puolustuksellinen liittouma, johon turvaudutaan vain, kun valtiota vastaan hyökätään. Putinin Venäjä on aina hyökännyt muiden kimppuun, mutta ei ole koskaan joutunut hyökkäyksen kohteeksi, hän painottaa.