Hallitus päätti kehysriihessään keventää irtisanomissuojaa alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Ammattiliitto Pro katsoo, että päätöksellä voi olla pienyritysten kannalta ei-toivottuja vaikutuksia, joita kehysriihessä ei ole huomioitu. Lisäksi ratkaisu on vähintään haasteellinen työntekijöiden yhdenvertaisuuden kannalta.
Pron puheenjohtaja Jorma Malisen (sd.) mielestä työehtojen heikentäminen pienemmissä yrityksissä johtaa suurten yritysten houkuttelevuuden kasvuun työntekijöiden silmissä.
Maissa, joissa työehdot ja irtisanomissuoja ovat polarisoituneet yrityskoon mukaan, on pienillä yrityksillä hankaluuksia löytää osaavaa työvoimaa. Nuoret osaajat vaihtavat välittömästi suuriin yrityksiin, kun voivat, sillä vain ne takaavat tarpeeksi vakaat työsuhteen ehdot. Tyypillisiä esimerkkejä näistä maista ovat Etelä-Korea ja Japani, missä jo suuryritysten harjoittelupaikoista käydään erittäin kovaa kilpailua.
– Hallituksen päätös varmasti auttaa mikroyrityksiä työllistämään, mikä on positiivista. Mutta samaan aikaan päätös heikentää 5-19 henkeä työllistävien yritysten houkuttelevuutta suurempiin yrityksiin nähden. Lisäksi hallituksen päätös on vähintään kyseenalainen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Paljon riippuu siitä, miten päätös kirjataan lakiesitykseen, Malinen pohtii.
– Sanomattakin on selvää, että nuoret hakeutuvat maantieteellisesti niihin kaupunkeihin, joissa on suurempia työnantajia, eli päätös myös osaltaan kiihdyttää kaupungistumista. Mutta toki tämä on ymmärrettävää, mikäli kaupungistumisen edistäminen on hallituksen tavoitteena, Malinen jatkaa.
Nuorten asema huolestuttaa
Hallitus päätti kehysriihessä myös mahdollistaa alle 30-vuotiaiden, yli kolme kuukautta työttöminä olleiden nuorten työllistämisen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erillistä syytä. Pro suhtautuu esitykseen kriittisesti.
– Perustuslain mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan muun muassa iän perusteella ilman hyväksyttävää perustetta. Minun mielestäni nuorten työmarkkina-aseman heikentäminen keinotekoisella ikärajalla ei kuulosta kovin hyväksyttävältä perusteelta, Malinen sanoo.
– Nuoret ovat jo muutenkin heikommassa asemassa työmarkkinoilla, joten tässä on nyt melkoisia riskejä heidän työuriensa kannalta. Hallituksen tulee esityksensä yhteydessä kiristää sanktioita määräaikaisuuksien ketjuttamisesta, hän vaatii.
Aktiivimallin korjaukset järkeviä
Aktiivimallin aktiivisuustoimiksi lasketaan hallituksen päätöksen mukaan jatkossa myös ammattiliittojen, kuntien ja järjestöjen koulutuksia. Jatkossa aktiivimallin piiriin lasketaan myös kuuden kuukauden omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla.
– Aktiivimallin korjaukset ja TE-toimistojen määrärahojen ja virkailijoiden määrän kasvattaminen ovat oikeansuuntaisia päätöksiä. Kelasta ja työttömyyskassoista tulleiden viestien perusteella aktiivimallin valuviat on korjattava välittömästi, toivottavasti näillä ratkaisuilla tilanteeseen tulee parannus, Malinen toteaa.
Myös panostukset osaamiseen ja työllisyyteen ovat hänen mukaansa tervetulleita.
Päätökset työaikalaista tervetulleita
Hallitus päätti viedä työaikalakia eteenpäin säilyttämällä lain soveltamisalan nykyisessä laajuudessaan. Lisäksi paikallista sopimista edistetään nykyisen lainsäädännön pohjalta.
– Työaikalain soveltamisalan säilyminen ennallaan on asiantuntijoille ja esimiehille erittäin tärkeä päätös. Asiantuntijoiden ja esimiesten rajaaminen lain ulkopuolelle olisi voinut aiheuttaa joillain prolaisilla toimialoilla yli viiden prosentin leikkaukset palkansaajien ansioihin, Malinen toteaa.
Työaikalaissa on kuitenkin Malisen mukaan vielä avoimeksi jääneitä kysymyksiä, kuten se, miten joustotyö kirjataan lakiin.
– Näiltä osin joudumme vielä odottamaan hallituksen esitystä uudeksi laiksi, ennen kuin voimme arvioida lain mahdollisia vaikutuksia Pron jäseniin.