Monet tutkijat ovat vähätelleet Yhdysvaltojen presidenttien mahdollisuuksia vaikuttaa liittovaltion lainsäädännön sisältöön. Tutkijat ovat esittäneet, että lakiesitysten sisällöstä vastaavat lähinnä kongressiedustajat ja presidenttien mahdollisuudet vaikuttaa kongressiedustajien toimintaan ovat äärimmäisen rajalliset.
Tästä johtuen on päätelty, että presidenttien johtajuustaidoilla ei ole suurta merkitystä suhteessa siihen, minkälaisia lakeja liittovaltiotasolla Yhdysvalloissa syntyy.
Markus Kantola kuitenkin esittää, että presidenttien vaikutusmahdollisuuksia on ehkä aliarvioitu liikaa. Kantola on tullut johtopäätökseensä tarkastelemalla presidentti Bill Clintonin tekemien tärkeimpien sosiaalipoliittisten aloitteiden lainsäädännöllistä kohtaloa.
– Clintonin johtajuustaidot ja näissä taidoissa ilmenneet puutteet vaikuttivat merkittävästi siihen, kuinka Clintonin esitykset etenivät kongressissa, Kantola sanoo väitöstiedotteessaan.
Kantolan esimerkki on toimeentulotukea koskeva uudistus.
– Kongressi olisi vuonna 1994 toteuttanut Clintonin ajaman toimeentulotukiuudistuksen, mutta Clintonin varovaisuus ja epäröinti lopulta estivät uuden lain synnyn.
Hyvä vaisto
Kantola tarkasteli sitä, millaisia johtajuustaitoja Bill Clintonilla oli ja miten hän pystyi niitä hyödyntämään.
– Keskeiseen rooliin nousi Clintonin persoonallisuus. Hänen persoonallisuustyyppinsä mahdollisti sen, että presidentti pystyi käyttämään monia tehokkaan johtamisen kannalta keskeisiä taitoja.
– Clinton ei pelännyt muutosta, hän oli jatkuvasti kiinnostunut oppimaan uusia asioita ja hänellä oli hyvä paineensietokyky. Koska Clinton ei pelännyt muutosta, hän pystyi vaihtamaan mielipidettään silloin kun hänen näkemyksestään oli muodostunut hänelle poliittinen taakka. Clintonin kyky vaistota, mitä äänestäjät halusivat, oli erinomainen, Kantola toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, etteivät Yhdysvaltain presidentit ole ihmeidentekijöitä.
– Clintonin kohtaamat ulkoiset olosuhteet, esimerkiksi taloustilanne ja kongressin koostumus, vaikuttivat siihen, miten hän kykeni johtamistaitojaan lainsäädäntötyössä hyödyntämään.
FL Markus Kantolan väitöskirja Skills and Constraints: Bill Clinton’s Presidential Leadership of Entitlement Reform, 1993-1999 tarkastettiin perjantaina 14. maaliskuuta Turun yliopistossa.