Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas Nils Torvalds sanoo Euroopan olevan uudenlaisessa turvallisuustilanteessa.
Kun Euroopan toisen maailmansodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmä luotiin, Yhdysvalloilla oli siinä keskeinen rooli, Euroopan parlamentin jäsen Torvalds sanoo. Seuraavien parinkymmenen vuoden kuluessa USA on hänen arvionsa mukaan vetäytymässä Euroopasta.
– Toivottavasti ei kuitenkaan nopeasti ja yllättäen. On pakko luoda järjestelmä, jossa EU seisoo omilla jaloillaan.
Jyrkkää vastakkainasettelua Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan Torvalds pitää kylmän sodan aikaisena jäänteenä. Jäsenyyttä koskevan väittelyn sijasta hänen kehottaa keskittymään oman eurooppalaisen, Yhdysvalloista riippumattoman turvallisuusjärjestelmän luomiseen.
Nils Torvaldsin mielestä on syytä ymmärtää, että Venäjän kehitys voi osoittautua toivottua kielteisemmäksi riippumatta siitä, millaista politiikkaa Suomi noudattaa.
Hän viittaa erityisesti öljyn hintakehitykseen, joka on hänen mukaansa johtamassa Venäjän talouden vääjäämättömään kriisiin. Sellaisessa tilanteessa autoritaarinen valtio voi reagoida arvaamattomalla tavalla.
”EU-varat rauhantyöhön”
Nils Torvalds ja vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen esittelivät turvallisuuspoliittisia näkemyksiään tiistaina Porin SuomiAreenalla.
Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen arvioi Euroopan turvallisuustilanteen edellyttämiä toimia toisin kuin Torvalds. Kyllönen korostaa Euroopan integraation luonnetta yhteisenä rauhanprojektina ja pitää puolustusulottuvuuden vahvistamista askelena väärään suuntaan.
– Pitkään vallitsi konsensus, että EU:n varoja ei käytetä puolustukseen vaan rauhantyöhön, hän sanoo.
Huomion kiinnittymistä EU:n yhteiseen puolustukseen Kyllönen pitää ennen muuta pyrkimyksenä edistää kriisiin ajautuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden asemaa.
Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on hänen mielestään omiaan lisäämään jännitteitä suhteessa Venäjään.
– Joka kerta kun puhutaan Nato-kortista, on ihan selvä, että siihen reagoidaan, 1 340 kilometrin mittaisesta itärajasta muistuttava Kyllönen sanoo.
HEIKKI HAKALA