Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomen tulee harkita linjaansa kaksoiskansalaisuuksissa niissä tapauksissa, joissa toinen maa ei vastaavaa järjestelmää tunnusta.
Niinistö viittaa suoraan Venäjään, joka presidentin mukaan ei itse myönnä kaksoiskansalaisuutta ja toisaalta ei kunnioita toisen maan järjestelmää vaan tulkitsee kaksoiskansalaisen kuuliaiseksi vain Venäjälle.
– Kerran venäläinen, aina venäläinen, Niinistö tiivisti venäläisen ajattelumallin kansalaisuuskysymyksessä Päätoimittajayhdistykselle pitämässään alustuksessa.
Niinistön mukaan Suomen onkin pohdittava, voiko se itse suhtautua liberaalisti kaksoiskansalaisuuden myöntämisen (esimerkiksi venäläisille), jos toinen osapuoli ei tunnusta koko järjestelmää tai tulkitsee kansalaisuusasiaa kovin yksipuolisesti. Niinistö on aiemminkin puuttunut tähän problematiikkaan.
Kaksoiskansalaisuusasia on osa mahdollista hybridisodankäyntiä, jossa demokraattisen yhteiskunnan pelisääntöjä pyritään kyseenalaistamaan esimerkiksi maassa olevan venaläisvähemmistön avulla. Lähihistoriassa tunnetuin esimerkki lienee Krimin valtaaminen.
Niinistö kertoi, että hän pyysi jo Jyrki Kataisen hallituksessa ministereitä tekemään skenaarioita erilaisista hybridisodankäynnin muodoista. Niinistö kysyi, että mitä esimerkiksi tapahtuisi, jos poliisin toimet kyseenalaistettaisiin; miten Suomi silloin reagoisi.
Presidentti myös palasi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämäänsä puheeseen. Hän huomautti, ettei ole vaatinut hyssyttelyä Venäjän suhteen. Asioita, kuten kaksoiskansalaisuuskysymys, nostetaan avoimesti pöydälle, presidentti huomautti.
Niinistön mukaan tulisi kuitenkin välttää sotapuheen arkipäiväistymistä tavalla, jossa sodankäynnin kynnys madaltuu. Sotaan aletaan uskoa.
– Tämä voi vaikuttaa myös napin painajiin, hän kuvaili viitaten ydinsotapuheisiin.