Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli keskiviikkona politiikan toimittajien lounasvieraana. Alustuksessaan presidentti kiinnitti huomiota kansainvälisen järjestyksen puutteisiin, joista on määrä puhua myös tulevissa Kultaranta-keskusteluissa.
– Se mistä kannan huolta on ilmiö, jota kutsun läntiseksi traditioksi. Se voi olla vähän huono ilmaisu, mutta käsitän sillä läntisen perinteen, demokratian, ihmisoikeudet. Sen mitä me olemme tottuneet pitämään suuressa arvossa, presidentti Sauli Niinistö sanoi.
Sen lipunheiluttajana on hänen mukaansa ollut muitakin kuin maantieteellisesti läntisiä maita, mutta päälipunkantaja on ollut Eurooppa ja Euroopan unioni.
– Tänä päivänä näemme sellaisia ilmiöitä, jotka eivät oikein tue tätä kansainvälistä järjestystä, joka on ollut tukemassa juuri läntisen tradition arvoja.
Presidentin mukaan tranatlanttisen suhteen selkeä taantuminen on tapahtunut oikeastaan ensimmäistä kertaa USA:n tekemän Iran-exit -päätöksen myötä.
– Paitsi että olemassaoleva sopimus jäi täyttämättä, tapahtui ehkä vähän enemmänkin sanan luottamus puitteissa. Voidaanko luottaa tehtyihin sopimuksiin, voidaanko luottaa instituutioihin jotka on luotu nimenomaan luottamista varten?, Niinistö eritteli.
Sauli Niinistön mukaan toinen monessa eri maailmankolkassa vallitseva ilmiö on tietysti suoranainen sotilaallinen jännitys. Hänen mukaansa pesäkkeitä tai konflikteja, kriisejäkin on syntynyt aika paljon: Pohjois-Korea, Israel, Iran, Ukraina.
– Ja se mikä on merkillepantavaa: kuinka nopeasti meidän huolenaiheemme ikään kuin vaihtuu. Joka on sinänsä jo huolenaihe, että jatkuvasti ikään kuin ilmenee uusi uhka. Jos vielä viime syksynä etenkin Baltiassa nähtiin keskustelu mihin Venäjä menee seuraavaksi, oltiin talvella sitä mieltä että Korean niemimaalla kyllä soditaan, presidentti sanoi ja totesi nyt katseltavan milloin Lähi-idässä soditaan.
– Tällainen seikka sinänsä jo, että vakava ongelma putkahtaa siellä täällä parin kuukauden välein, on jo vakava ongelma sinänsä. Irrallaan niistä varsinaisista ongelmapesistä. Ja tietysti joutuu sitten kysymään, että missä seuraavaksi.
Kolmantena linjana presidentti näki Kiina-politiikan, joka on ”talousinvaasiopolitiikkaa”.
– Mehän olemme tyytyväisiä siitä, että Kiina investoi muun muassa Suomeenkin. Mutta monasti käy niin, että talouskin merkitsee valtaa.
– Näiden kolmen ilmiön kanssa kun askarrellaan, niin ei oikeastaan muuta vastausta voi olla kuin että olisi hyvä olla kansainvälinen järjestys, jota kaikki kunnioittaisivat. Se olisi myös pienen maan ehdoton etu.
Sauli Niinistö palasi teemaan vielä myöhemmin tilaisuudessa. Hän toivoi, että tulevalla Suomen puheenjohtajakaudella eurooppalaisuus saisi korostusta.
– Sen henkeä on joskus kuvailtu että etiikka, uskontokin on tullut Jerusalemista, että Ateena on eurooppalaisen kulttuurin ja Rooma järjestyksen ja oikeuden lähde. Ja sitä me olemme varjelleet ja arvossa pitäneet. Sen pitäisi olla meitä yhdistävä tekijä, että me ymmärtäisimme olevamme eurooppalaisia, Euroopan unionin kansalaisia.
Julkisuuden kautta
Presidentiltä kysyttiin päätöksenteosta Suomen politiikassa.
– Suuret asiat tuovat aina vaikeuksia päätöksentekoon. Se on tietysti itsestäänselvää. Se mikä nyt on ehkä vähän silmäänpantavaa on, että poliittista keskustelua käydään valtavan paljon julkisuuden kautta. Saattaapi olla vähän määräävästikin julkisuuden kautta, Sauli Niinistö sanoi.
– Se on tietyllä tavalla uutta ja se varmasti näyttäytyy meille lukijoille, katselijoille ja kuuntelijoille siltä, että tässä on poikkeuksellisen suurista riidoista kysymys. No, varmasti suurista onkin kyllä.
Presidentti oli tavannut puoluejohtajat keskiviikkoaamuna. Tilaisuus antoi hänen mukaansa varsin vakuuttavan kuvan suomalaisen poliittisen järjestelmän kyvystä keskustella keskenään.
– Ehkä sitä olisi hyvä harjoittaa muuallakin kuin ulkopoliittisessa keskustelussa.