Kansainväliset jännitteet, varustelukierre ja terrorismin nousu eivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä osoita laantumisen merkkejä.
– Kovia sanoja on tuettu kovilla toimilla: sotilaallinen toiminta ja varustelu ovat lisääntyneet, ja sotilasoperaatioita ja -harjoituksia toteutetaan ennennäkemättömin tavoin. Uhkakuviin kuuluu myös epäsymmetrisiä uhkia, kuten hybridi- ja kyberuhat. Jopa demokratioidemme peruskiveen, vaaleihin, on kohdistettu pahantahtoisia toimia, Niinistö sanoo.
– Emme voi kieltää, että Euroopan turvallisuutta leimaa syvä epäluottamus.
Kylmän sodan päättymisen jälkeinen lupaus vakaasta ja vauraasta Euroopasta vailla jakolinjoja on presidentin mukaan jäänyt lunastamatta. Hän huomauttaa myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ajautuneen vaikeuksiin tilanteessa, jossa keskeisiä sen puitteissa annettuja sitoumuksia on rikottu.
– Krimin niemimaan liittäminen Venäjään oli raskas isku, presidentti Niinistö toteaa.
Presidentti Sauli Niinistö esitti näkemyksiään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevässä Lennart Meri -konferenssissa tänään Tallinnassa. Hän oli kansainvälisiä eturivin päättäjiä ja asiantuntijoita kokoavan konferenssin tämänvuotinen pääpuhuja.
Puolustus on EU:n ydintehtävä
EU ei presidentti Niinistön mukaan ole todellinen unioni, ellei se osallistu kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseen.
– Monille EU:n jäsenmaille yhteisen puolustuksen pääasiallinen foorumi on Nato, ja tämä on aivan oikein. On kuitenkin paljon asioita, joita voimme yhdessä tehdä Euroopan suojelemiseksi, hän sanoo.
Suomi tukee Niinistön mukaan täysin Euroopan unionin pyrkimystä edetä pysyvään rakenteelliseen puolustusyhteistyöhön.
– Yksityiskohdat kuitenkin ratkaisevat, kuten aina. Tarvitsemme oikeanlaisen tasapainon: prosessin on oltava kunnianhimoinen mutta myös osallistava, hän sanoo.
– Keskeisten suorituskykyjen ja operatiivisen valmiuden kehittäminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on myös varmistaa yhteinen tahtomme toimia.
Viro-väitteet väärillä raiteilla
Viimeaikaiseen keskusteluun Suomen osallistumisesta Viron puolustukseen presidentti Niinistö suhtautuu oudoksuen.
– Olen lukenut joitakin hyvin omituisia artikkeleja, hän sanoo.
Aiheesta nousi viime viikolla kohu, kun Iltalehti väitti kysymyksen Virolle annettavasta sotilasavusta nostattaneen riidan tasavallan presidentin ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan välille.
Sekä Niinistö että useat valiokunnan keskeiset jäsenet torjuivat IL:n tiedot tuoreeltaan.
Presidentti muistuttaa Suomen harjoittavan puolustusyhteistyötä sekä Naton, Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa että EU:n puitteissa.
Suomi on sitoutunut unionin Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantoa koskevaan velvoitteeseen. Sopimuksesta ei kuitenkaan seuraa erityistä velvoitetta Suomen avusta Virolle, vaan se koskee kaikkia jäsenmaita yhtäläisesti tilanteessa, jossa jokin niistä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Kysymystä Suomen osallistumisesta Viron puolustukseen presidentti Niinistö kummastelee myös sen vuoksi, että Viro – toisin kuin Suomi – on Naton jäsen ja nauttii siten läntisen puolustusliiton turvatakuiden antamaa suojaa.
Viron Nato-jäsenyys on Suomen mielestä hyvä asia, hän toteaa.
HEIKKI HAKALA