Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui torstaina iltapäivällä valtiopäivien avajaisissa Finlandia-talolla. Presidentin puhe sanasta sanaan löytyy tästä linkistä.
Presidentti palasi, ”mutta vain päivittämällä”, neljään ajassa elävään pilariin, jotka hänen mukaansa ovat, kun ”pahan varalta turvaamme sitten omaa olemistamme”.
– Ensiksi kansalliset toimet, niistä eduskunta saa piakkoin puolustuspoliittisen selonteon ratkaistavakseen. Sen sanoma on selvä: Tänne on paha väkisin tulla. Ja vielä, että Suomi on vahva partneri, jos kriisi syntyy, presidentti Sauli Niinistö sanoi.
Toinen pilari ovat kumppanuudet.
– Olemme itsekin yllättyneet, miten hyvin yhteistyömme Ruotsin kanssa on edennyt. Soveltuvin osin samaa yhteistyötä sopii laajentaa muidenkin Pohjoismaiden kanssa. EU:n piirissä puolestaan on havahduttu oman turvan tarpeisiin, niitähän me olemme pitkään peränneet. Olemme ensimmäistä kertaa olleet Naton huippukokouksen ytimessä, mikä on merkittävä signaali. Yhdysvaltojen kanssa rakennamme pitkän suhteen pohjalle, joka asehankinnoista lähtien on myös tuottanut tuloksia.
Kolmanneksi on ”suhde Venäjään, joka aina on ollut meille väistämättömän ja välttämättömän keskeinen”.
– Ei siinä ole kahdenkeskisiä ongelmia, eikä niitä kannata tekemällä tehdä. Kutsusta tulevat, ja kutsusta menemme ja hyvin suoraan puhumme niin kuin hyvät naapurit tapaavat tehdä. Tiedämme hyvin toinen toisemme, Niinistö totesi.
Neljäs pilari on YK:n perustalle rakennettu sääntöpohjainen kansainvälinen järjestys. Se on presidentin mukaan ”heikoin pilarimme, eikä yhtään lohduta, että se on sitä yleismaailmallisestikin”.
– Tässä ollaan nyt suurissa ongelmissa; ohittaako muutama suuri parisensataa pientä? Me olemme niiden pienten puolella, mutta emme suuriakaan vastaan. Toimiva ja oikeudenmukainen kansainvälinen järjestys on lopulta kaikkien etu.
Sama aina yhä kohtaa
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi saa tänä vuonna täyttää 100 itsenäisyyden vuotta maailman vakaimpana demokratiana.
– Kansanvalta on tässä avaintekijä, sen juurtuminen syvälle suomalaisten ajatteluun on meidät tähän tuonut. Kansanvaltaa on myös taiten käytetty; te nyt vuorostanne, hän totesi kansanedustajille ja kävi läpi Suomen historian merkkihetkiä nykyaikaan asti.
– Syntyi suuri sisäpolitiikan linja – erilaiset näkemykset, syvät ristiriidatkin, voidaan ratkaista näillä demokratian menetelmillä. Ja viime kädessä vaikka omiaan ojentamalla.
– Ilman tätä ei olisi selvitty sodista eikä niitä seuranneista vaaran vuosista. Siis ei olisi selvitty, elleivät tavalliset suomalaiset ihmiset olisi tunteneet, että tässä olemme osallisia, tässä meillä on yhteinen tavoite – riidellään ja ratkotaan sitten jälkeenpäin oikein kunnolla keskenämme sisäiset erimielisyytemme.
Presidentin mukaan syntyi myös ulkopolitiikan suuri linja
– Nimetään se sitten Paasikiven, Kekkosen tai kummankin mukaan, se oli länsisuuntainen ja -tahtoinen ja samalla välttämätöntä olemassaolon varmistamista suhteessa naapuriin, Neuvostoliittoon, joka sitten katosi. Ovi aukeni Eurooppaan ja yhteisöön, jonka tavoitteet ja arvot olivat meille kovin kotoisia. Moni, useimmat ajattelivat, että ympyrä on sulkeutunut; tähän päädyimme, tähän jäämme ja tässä on hyvä olla.
– Noista kaikista ajoista asteittain maailma ja jokapäiväinen elämä ovat ulkonaisesti muuttuneet paljon, tekniikka, digimaailma tai robotit ovat vieneet meidät aivan toisiin ulottuvuuksiin. Mutta ihmismieltä aika ei ole muuttanut; on hyviä ja huonoja tuntemuksia, kansojen sisällä ja kansojen välillä.
– Siksi sama meidät aina yhä kohtaa.
Protektionismin nousu
Hänen mukaansa finanssikriisi ei täysin herättänyt meitä. Velaksi elämisestä alkoi tulla uusi normaali.
– Havainto ei ole puoluepoliittinen; liki kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet hallituksessa osallisia tässä vähien toimien kaudessa.
– Joitakin vuosia sitten istuntokautta aloitettaessa sanoin, että on tartuttava toimeen, koska tekemättä ei voi jättää.
– Olemme nyt nähneet, ettei helppoja ratkaisuja ole. Vanha sanonta, että tekevälle sattuu, ja väliin kyllä sattuu enemmänkin, pitää yhä paikkaansa. Syntyy arvostelua, melkoista melskettäkin julkisuutta käyttäen, väliin aiheesta ja väliin aiheen vierestä.
– Silti rohkaisen eteenpäin; kun tekemättäkään ei voi jättää.
Presidentin mukaan hyvinvointia lisänneen kaupan vapauden jälkeen edessä saattaa olla toinen aika.
– Epäilyt protektionismin noususta ovat aiheellisia. Jos rajoituksia pannaan myös toimeen, ne johtavat väistämättä vastatoimiin. Sellainen kierre johtaisi aikamoiseen paradoksiin: haaste ei enää olekaan vain kilpailukyvykkyys, vaan se, pääseekö sitä käyttämään, Sauli Niinistö totesi.
– Talouden tai muidenkaan rajojen sulkeminen ei ole lääke globalisaation vinoutumien oikaisuun. Yksikään kansa ei selviä unohtamalla muut. Suunnan pitäisi olla kohti avointa yhteistyötä kansainvälisiä pelisääntöjä noudattaen.
Hän sanoi pitävänsä tärkeänä, että Suomessa pyritään torjumaan eriarvoistumista.
– Siinä teillä varmasti on halua laajaan yhteistyöhön. Julkisen sektorin toimien ohella on jokaisella suomalaisella tehtävää, vaikka auttaa jos joku sitä tarvitsee; kannustaa, jos joku on sitä vailla; mutta myös hoputtaa, jos joku vain ei viitsi. Ja kaikkien on syytä sanoa ahneudelle selvästi: Ei.
Vain yksi tavoite
Ulkopolitiikan suuri linja on Niinistön mukaan ollut mahdollisen taitamista, ”sitä se on edelleen ja lähiaikoina ehkä vielä enenevissä määrin”.
– Suomi on osa länttä, läntisen tradition maa. Tätä ei kukaan kyseenalaista. Olemisemme rakentuu demokratian, ihmisoikeuksien ja tasavertaisuuden arvoille. Tähän myös pohjautuu ulkopolitiikkamme suuri linja, presidentti sanoi.
– Mikä sitten on se länsi, juuri nyt. Meistä länteen aurinko kaartaa brexitin yli kohti trumptoweria. Tämä uudenlainen läntinen asemointi herättää paljon kysymyksiä ja pohdintaa. Uudenvuodenpuheessani korostin, että EU:n äänen tulisi kuulua geopolitiikassa – nyt on tullut selväksi, että eurooppalainen ääni on hyvin tarpeen myös läntisten arvojen vaalijana.
Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikassamme voi olla vain yksi tavoite: miten parhaiten takaamme turvallisen elämän suomalaisille ihmisille.
– Ei Suomi eikä koko rauhallinen Pohjolakaan ole itsessään vaaran lähde; että täällä syttyisi omasta takaa tai vain meihin kohdistuvaa levottomuutta. Sen nousemiseen muualta meidän on kuitenkin aina varauduttava, Sauli Niinistö totesi.
Askeleet voivat hänen mukaansa olla ”pieniä, niin kuin liennytyksen aloittaminen Itämeren lentoturvallisuudesta, tai suurempia, kuten ajatus Arktisen neuvoston huippukokouksesta Suomessa tai mittavia, kuten toimintamme kansainvälisissä järjestöissä sekä rauhanvälityksen ja kehitysyhteistyön piirissä. Yhtä kaikki”.