Presidentti Sauli Niinistö julkaisi torstaina kirjoituksensa ’Arktinen dilemma – taloutta vai ympäristöä?’. Hän viittaa Suomen nyt aloittamaan kaksivuotiseen puheenjohtajakauteen Arktisessa neuvostossa.
– Meillä on selkeitä, jo julkilausuttuja konkreettisia tavoitteita, joihin on helppo yhtyä, Sauli Niinistö toteaa.
– Näiden konkreettisten tavoitteiden ylä- tai ulkopuolelle jää kuitenkin leijumaan peruskysymys. Mihin suuntaan asettuu asenteiden painopiste – ymmärretäänkö arktinen alue ensisijaisesti taloudellisen mahdollisuuksien kohteena vai nähdäänkö alueen ekosysteemin säilymisen suuri merkitys koko maapallolle? Ympäristö vai talous edellä, tämä ihmiskunnan suuri dilemma tulee nyt arktisella alueella vastaan konkreettisemmin kuin kenties koskaan aiemmin.
Tasavallan presidentti toteaa puuttuvansa kirjoituksessaan vain ilmastonmuutokseen, joka on hänen mukaansa arktisen alueen suuri uhka.
– Arktinen neuvosto joutuu ottamaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen päätelmät, mutta voi hyvin ilmetä halukkuutta jättää asia mieluummin Pariisiin kuin ottaa se agendalle myös neuvostossa.
Neuvoston kahden suurimman jäsenmaan presidentit eli Vladimir Putin ja Donald Trump ovat presidentin mukaan nyttemmin lausuneet hyvin samansuuntaisesti ilmastonmuutoksesta: ettei se olisikaan ihmisten aiheuttamaa.
– Tästä joutuu päättelemään, että on vähintään haastavaa pitää aihetta yllä arktisessa neuvostossa.
– Suosittelen lähestymiskulmaksi mustaa hiiltä, tuota jäätikön sulamisen kiihdytintä. Pahaa jälkeä aiheuttavat arktisen läheisyydessä olevat vanhentuneet energialaitokset, joissa poltto on epätäydellistä, sekä maallikolle lähes käsittämätön soihduttaminen, ylimääräisen kaasun polttaminen paikan päällä. Sitä tapahtuu maailmassa 40 kertaa enemmän kuin mitä Suomen vuotuinen kaasunkulutus on, Niinistö kirjoittaa.
Sauli Niinistön mielestä näiden kahden ilmiön torjunnassa saattaa löytyä ”neutraalia” tilaa.
– Noiden päästölähteiden torjuminen ei puutu taloudellista hyväksikäyttöä tavoittelevien intresseihin – päinvastoin, laitosten uudistaminen luo toimeliaisuutta. Suunnitelmiakin kuulemma on, rahoitus vain puuttuu. Ja maallikkojärjen mukaan soihduttaminen on vain tappiota, niin ympäristön kuin bisneksen puolesta.
Venäjällä tuskin on Sauli Niinistön mukaan mitään sitä vastaan, että yhteistyössä ryhdyttäisiin parantamaan siellä olevien laitosten kuntoa ja energiatehokkuutta, joka merkitsee myös taloudellista etua pidemmän päälle. Samalla Venäjä saisi hänen mukaansa aikaan ”kansainvälistä yhteistyötä, jota se pakotteiden aikana arvostaa, vaikkei pakotteita mitenkään purettaisi”.
USA:n presidentti Trump taas on Niinistön mukaan moneen kertaan osoittanut, että hän on valmis tinkimään ehdottomista kannoistaan, jos näkee liikettä haluamaansa suuntaan.
– Ilmastonsuojelusta on nyt muodostumassa hänelle Akilleen kantapää. Liikkumalla tuossa neutraalissa tilassa hän ei joudu luopumaan pääsanomastaan, mutta voisi tehdä edes jonkin vastaantulon kotimaiselle kritiikille. Tavoite siis olisi saada Trumpin hallinto edes jotenkin tunnistamaan ilmastosuojelun välttämättömyys, vaikkapa sitten energiatehokkuuden kautta.
Suomen selkeistä tavoitteista osa perustuu presidentin mukaan arktisen alueen lisääntyvään taloudelliseen hyväksikäyttöön, ”mutta pikemminkin riskejä pienentävään kuin lisäävään suuntaan”.
– Viittasin siihen, että perusdilemma ikään kuin leijuu neuvoston toiminnan yläpuolella. Minusta Suomen pitää siihen tarttua, avoimesti ja selkeästi, vaikkapa tuon neutraalin tilan kautta.