Eduskunnassa nousivat esille Suomen Venäjä-yhteydet ja kauppa tilanteessa, jossa EU on linjannut Ukrainan kriisin vuoksi rajoituksia. Kansanedustajat tiedustelivat kyselytunnilla myös utvan torstaisesta Ukraina-keskustelusta.
Kristillisdemokraattien Peter Östman kysyi talouskomission kokouksen ja ministeritapaamisten lykkäämisestä. Hän tiedusteli, miten myönteistä kehitystä pyritään edesauttamaan vuoropuhelun avulla.
Pääministeri Jyrki Katainen vastasi, että EU:n päätöksen mukaan pyritään tässä vaiheessa välttämään vakiintuneita laajamuotoisia tapaamisia, jollainen talouskomission kokous olisi ollut.
– Suomen kannalta tärkeissä tilanteissa valtion johto luonnollisesti keskustelee Venäjän valtion johdon kanssa, mikäli siihen on tarvetta ja siitä on apua, Jyrki Katainen sanoi.
Hänen mukaansa Suomi ei pitäisi hyvänä, jos jotkut muut EU:n jäsenmaat hakisivat tilanteessa itselleen etua toisten kustannuksella.
Toinen asia on, että ”arkiset asiat hoidetaan” joka hallinnonalalla.
– Käytämme ihan tervettä järkeä: mikä sopii tähän aikaan. Tasavallan presidentti on varmasti yhteydessä omaan virkaveljeensä, jos tulee sen kaltaisia asioita joilla on merkittävä vaikutus Suomeen, tai tulee tilanteita joissa on täysin välttämätöntä että valtiojohto keskustelee toisen valtiojohdon kanssa, pääministeri totesi.
– Toivon mukaan tämä tilanne tästä hellittää ja rauhoittuu ja päästäisiin normaaliin kanssakäymiseen tulevien viikkojen ja kuukausien aikana.
Yhteisessä linjassa
Pääministerin mukaan asiaan ”ei ole ohjekirjaa tai teoriaa”. Harkintaa tehdään tapauskohtaisesti esimerkiksi tilaisuuden näyttävyyden ja aihepiirin perusteella.
– Samaan aikaan pragmaattisesti hoidetaan arkipäiväisiä asioita, jos on erittäin merkittäviä tilanteita joihin valtiojohdon on välttämätöntä osallistua. Mutta olemme yhteisessä eurooppalaisessa linjassa.
Hän huomautti olevan hyvä huomata, että pääsääntöisesti hallitus tai poliittinen taho ei oikeastaan lainkaan neuvottele kauppoja.
– Taloussuhteet ovat yksityisten yritysten välisiä kauppoja ja toimintaa. Ne jatkuvat, jos on jatkuakseen, jos on myyjä ja ostaja, niin kauppa käy.
Myöhemmin pääministeri totesi, mistä pakotteissa on kysymys.
– Yhtään taloudellista pakotetta ei ole vielä tietysti otettu EU:n puolelta käyttöön, se pitää muistaa. Mutta miksi EU valmistelee pakotteita, joita se voisi käyttää tietyssä tilanteessa? Mikä se tilanne on?
– Se on tilanne, jossa Venäjä painostaisi itsenäistä naapurivaltiota, tavalla tai toisella, joko sotilaallisesti tai sotilaallista voimaa välillisesti hyväksi käyttäen, ja horjuttaisi itsenäisen naapurivaltion eli tässä tapauksessa Ukrainan vakautta ja ukrainalaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.
Kataisen mukaan ”me kaikki toivomme, että näin pitkälle ei mennä. Jos mentäisiin, niin silloin on myös muita ongelmia”.
Tahtova EU-jäsen
Vasenryhmän Markus Mustajärvi kysyi, eikö Suomella ole enää itsenäistä politiikkaa ja ”Suomi on tämmöinen tahdoton vasallivaltio Euroopan unionissa”.
Pääministeri Katainen vastasi, että ”Suomi on tahtova EU-jäsen”.
– Me tahdomme vaikuttaa muun muassa siihen, että Ukrainan kansalla on itsemääräämisoikeus. Me tahdomme sitä. Me emme ole tahdoton päänpensaaseenlaittajavaltio.
– Me emme ole sellainen valtio. Me olemme tahtova, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota puolustava, myös ulkopolitiikassa puolustava valtio. Me tuomme maltin ja järjen, ja me edustamme arvoja, Jyrki Katainen sanoi.