Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan, että kuluneena vuonna näimme, ettei Eurooppa ollutkaan rauhan tyyssija.
– Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä, hän totesi.
Presidentin koko puhe on kirjoitetussa muodossaan luettavissa tästä linkistä.
Presidentti Niinistön mukaan ”olemme siis siirtyneet hienosäätöjen ajasta jälleen peruskysymysten ääreen. Sen mukaisesti meidän on toimintamme ja tavoitteemme asetettava”.
Hänen mukaansa Suomen linja Ukrainan tapahtumissa on ollut selkeän johdonmukainen alusta alkaen.
– Tuomitsimme Venäjän suorittaman laittoman Krimin valtauksen heti sen tapahduttua sekä sitten Venäjän toiminnan Itä-Ukrainassa. Olemme tehneet tämän yhdessä EU:n kanssa, mutta myös suoraan, omissa yhteydenpidoissamme Venäjään.
– Me tuomitsemme laittomat aluevaltaukset, laittomat voimankäytöt ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta. Sellainen toiminta tuo mukanaan vain vaaraa ja jännitteitä kaikkialle. Jos valta onkin joskus kasvanut kiväärin piipusta, niin enää sieltä kasvaa vain kaaos, tasavallan presidentti totesi.
Hänen mukaansa Ukrainan kriisistä tullut vastakkainasettelu ja jännite heijastuu ”myös Suomen lähialueille, vaikka emme uhattuina olekaan. Ukrainalle rauhan ratkaisu on välttämätön, ja kaikille on yhtä välttämätöntä katkaista vastakkainasettelun kierre. Siksi Suomi tukee ja hakee toimia ratkaisun löytämiseksi”.
”Venäjä tietää Suomen olevan länttä”
– Kaikkina aikoina Venäjä on ja pysyy Suomen naapurina. Olemme lähteneet siitä, että keskusteluyhteytemme säilytetään tiiviinä. Pyrimme edesauttamaan konfliktin ratkaisuyrityksiä sekä jatkamaan kaikkea sitä yhteistyötä, mikä näissä oloissa on mahdollista. Venäjä hyvin tietää, että Suomi on ja pysyy osana länttä, Sauli Niinistö sanoi.
– Suomi varmistaa ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan olemisensa; suomalaisten vapauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Suomen linja on aktiivista vakauspolitiikkaa, jonka tarkoituksena on turvata Pohjois-Euroopan vakautta sekä toimia laajemman vastakkainasettelun lieventämiseksi. Suomella on omalla lähialueellaan tärkeä rooli.
Hänen mukaansa uskottavan puolustuksen turvaaminen ei ilman tuntuvia lisäpanostuksia ole mahdollista.
– Läntinen kumppanuus on yksi Suomen turvallisuuden pilareista. EU-jäsenyys on Suomelle tärkeä turvallisuusratkaisu, vaikka siitä ei olisikaan puolustusratkaisuksi. On mahdotonta ajatella, että unioni vain katseella seuraisi, jos sen jäsenmaata ja aluetta loukataan. Silloin rauhan ja vapauden arvoille luodusta unionista jäisi jäljelle vain rakennuskompleksi vailla kivijalkaa. Toki EU:lla on jo nyt omat vahvat keinonsa, ennen muuta taloudelliset, ja niillä on vaikutusta.
– Olen virkakauteni alusta lähtien korostanut kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Sitä kehitetään yhdessä, askel askeleelta. Molemmat maat ovat tähän työhön hyvin sitoutuneita ja odotamme nyt alkaneen vuoden aikana jälleen uusia käytännön hankkeita.
– Olemme vieneet myös Nato-kumppanuutemme uudelle tasolle ja jatkamme tätä työtä. Sanomattakin on selvää, että jäsenyyttä on aina mahdollista hakea, jos niin haluamme, presidentti totesi.
Peruskorjauksen aika
Taloudessa perusteet ovat presidentin mukaan haurastumassa. Hänen mukaansa ”nyt on avoimen peruskorjauksen aika”.
– Muutosten ja uudistusten tekeminen on tunnetusti vaikeaa. Tunnetuksi tuli vuosia sitten nykyisen komission puheenjohtajan J(Jean-Claude) Junckerin lausahdus päättäjistä: ”Me kyllä tiedämme, mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä miten tulisimme uudelleen valituiksi niin tehtyämme”. Entäpä jos äänestäjät ovatkin tekemättömyyteen kyllästyneinä ymmärtäneet jo enemmän ja muuttavat päälaelleen koko fraasin: ”Päättäjät kyllä tietävät, mitä heidän pitäisi tehdä, ja jos he sen tekevät, me valitsemme heidät uudelleen”, presidentti Sauli Niinistö kuvaili.
– Muistan tässä 90-luvulta ”Liisan listan”, se oli valtion menojen karsintaehdotus. Listan sisältö ei ollut uusi, mutta esittäjätaho kyllä. Se havahdutti monet kysymään, miksi oppositiosta kannatetaan jotain sellaista, joka on vastoin opposition välitöntä etua. Moni sitten varmaan tajusi, että välttämättömyydestä tehtiin hyve.
Hän kannusti päättäjiä olemaan ”rohkeita myös omiensa edessä. Puheet alkavat olla pidetty, on toiminnan aika”.
Presidentti puhui sotaveteraani Hannes Hynösestä, ”101-vuotiaasta elämisen osaajasta”.
– Tätä nykypäivän osoittelevaa väittelyä siitä, ken on liberaali ken konservatiivi, vanhoillinen tai uudistusmielinen, suvaitseva vai suvaitsematon, tärkeä tai vähemmin tärkeä; sitä väittelyä Hannes johdatteli selkoajatteluun, Sauli Niinistö sanoi.
– Jotenkin niin häntä ymmärsin, että hyvän elämisen osaaminen vaatii itsetuntemusta. Että mittaa muilta odottamansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima.
Tasavallan presidentti toivotti ”teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta”.