Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi suurlähettiläspäivillä tiistaina, että Suomen kanta Ukrainan tapahtumiin on ollut selvä kriisin alusta alkaen.
– Tuomitsemme Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkaukset. Olemme olleet mukana asettamassa EU:n pakotteita Venäjään vaikuttamiseksi. Emme me voi jäävätä itseämme vastuusta sen suhteen, millaisin periaattein ristiriitoja Euroopassa ratkotaan. Emmekä voisi vain jäädä varjelemaan omia käytännön etujamme, kun yhteisiä arvojamme rikotaan, presidentti sanoi.
Niinistö muistutti, että me edustamme länttä ja läntistä arvopohjaa.
– Mutta ulkopolitiikkamme ei voi olla yksin kantojen ja periaatteiden eri suuntiin ilmoittelua. Lisäksi on tarpeen miettiä, mitä halutaan ja voidaan tehdä käytännössä. Ja sitten on myös yritettävä tehtävä se, hän sanoi viitaten vierailuunsa Venäjälle ja Ukrainaan.
Presidentin mukaan Suomen toiminta tukee laajempia kansainvälisiä pyrkimyksiä Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi.
– Kriisin liennyttämiselle on tiettyä pohjaa, mutta tämä ei vielä takaa mitään. Ei edes sitä, etteikö tilanne voisi pahentuakin. Prosessi on helposti haavoittuva, kuten tuoreetkin tapahtumat osoittavat. Mutta kun virallinen keskusteluyhteys nyt aukeaa, kuten reilu viikko sitten Berliinissä ja tänään Minskissä, niin ainakin tiettyjä askeleita on otettu. Tilannetta on kuitenkin arvioitava Minskin kokouksen jälkeen uudelleen, Niinistö sanoi.
Kriisi osa laajempaa kokonaisuutta
Sauli Niinistö korosti, että Ukrainan kriisiä ei voida irrottaa laajemmasta yhteydestään eli Venäjän ja lännen välisestä suhteesta.
– Tuo suhde on sekin ajautunut epäluottamuksen ja vastakkainasettelun kierteeseen. Ukrainan konflikti on tälle laajemmalle kriisille sekä syy että seuraus. Diplomatian haaste onkin siis nyt suurempi, ei vain Ukrainan kokoinen. Eikä riitä, että puhutaan vain konkretiasta, vaan pöydälle on nostettava myös periaatteelliset kysymykset. Konfliktin ratkaisu on siksi EU:llekin vaikea prosessi, hän sanoi.
Presidentti arvioi, että vakavampi kansainvälinen keskustelu lännen ja Venäjän välisen kuilun repeämisestä on vasta alkuvaiheissaan.
– Ukrainan kriisin tuleva kulku on vielä tuntematon. On tarve syvälliseen harkintaan, myös itsekriittiseen. Ja meidän kannattaa kuunnella vähän niitäkin ääniä, jotka varoittavat juoksemasta syvälle uuteen kylmään sotaan äkkireaktiona, sivuilleen katsomatta ja miettimään pysähtymättä.
Niinistön mukaan Ukrainan kriisin vaikutukset ulottuvat Suomeen ennen muuta tämän laajemman kuvan, Venäjän ja EU:n vastakkainasettelun sekä turvallisuuspoliittisen epävarmuuden, kautta.
– Vastauksenkin on siten oltava laajempi. Meidän on EU:n jäsenenä pyrittävä ennen muuta siihen, että unioni kykenisi toimimaan kokonaisvaltaisesti sekä kriisin ratkaisemiseksi että laajempien vaikutusten hillitsemiseksi.
Suomi ei ole turvallisuustyhjiö
Presidentti Niinistö totesi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa.
– Tilanne lähialueillamme on vakaa. Suomi ei myöskään ole turvallisuustyhjiö. Eikä meillä ole sellaiseksi myöskään varaa tulla. Tästä pidämme huolta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, presidentti vakuutti.
Toisaalta hän huomautti, että Ukrainan konflikti on herättänyt monissa maissa huolta ja keskustelua oman puolustuspolitiikan riittävyydestä. Niinistön mukaan uskottavasta puolustuksesta on huolehdittava myös jatkossa.
– Puolustusvoimat on toimeenpannut merkittävät säästö- ja tehostamispäätökset. Nyt ollaan kuitenkin tultu jo siihen pisteeseen, että vähemmän ei voi olla enemmän. Siksi puolustuksen voimavaroja on jatkossa syytä lisätä, jotta sekä välittömät lisätarpeet että pidemmän aikavälin haasteet voidaan kattaa, presidentti sanoi.
Sauli Niinistö pitää ymmärrettävänä, että Euroopan turvallisuuspoliittisen vakauden horjuessa Suomessa keskustellaan myös sotilaallisesta yhteistyöstä ja liittoutumisesta.
– Totesin jo vuosi sitten teille, ettei Suomen puolustusta voi ulkoistaa. Ellei itse halua kantaa vastuuta, muitakaan vapaaehtoisia tuskin löytyy. Toisaalta ei myöskään ole mitään uskottavaa erakkopuolustuksen mallia. Jo nykyaikainen teknologia sanelee tämän. Kansainvälinen yhteistyö ja sitä tukevan verkoston rakentaminen on nykypäivän puolustusratkaisuissa luonteva malli, hän sanoi.
– Olemme päättäneet yhdessä valtioneuvoston kanssa käynnistää turvallisuuspoliittista yhteistyötä koskevan kokonaiskatsauksen laatimisen. Siinä arvioidaan laajasti eri yhteistyösuuntia, kuten EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, Natoa, Pohjoismaista puolustusyhteistyö Nordefcoa sekä kahdenvälistä kumppanuutta esimerkiksi Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa, Niinistö kertoi.
Hän kuitenkin korosti, että kysymys ei ole erityisestä Nato-selvityksestä.
Presidentti Niinistö totesi, että mahdollisuus sotilaalliseen liittoutumiseen Naton jäsenyyden kautta säilyy jatkossakin yhtenä Suomen turvallisuuspolitiikan vaihtoehtona.
– Tätä koskevassa keskustelussa on hyvä yrittää muistaa kokonaiskuva, myös se, minkä karu oppimestari eli historia turvallisuuspolitiikan ja erityisesti suurvaltapolitiikan syvemmistä virtauksista antaa.
Niinistön mukaan Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehitys ei ole vastannut Suomen toiveita.
– Syitä siihen on monia. Mutta toivo ei kuitenkaan ole sammunut. Poliittinen sitoumus on olemassa. Keskinäisestä avunannosta ja solidaarisuudesta on säädöksenä sovittu. Lähivuosina panostukset liittyvät kriisinhallintaan, suorituskykyihin ja puolustustarvikeyhteistyön vahvistamiseen. Tätä perustaa meidän – varsinkaan meidän – ei ole mitään syytä vähätellä. Meidän pitää olla pikemminkin uutta yhteistyötä peräänkuuluttamassa ja rakentamassa.
– Pidemmän aikavälin näkymänä pidän selviönä, että Euroopan on katsottava turvallisuusasioissa eteensä aivan eri tavalla kuin tähän asti. Paine tähän on kasvamassa, tasavallan presidentti sanoi.