– Avatessaan valtiopäiviä 2011 presidentti (Tarja) Halonen totesi, että ”emme voi tietää, mitä kaikkea tämä vaalikausi tuo tullessaan”. Emme tosiaankaan tienneet edes sitä, että presidentin ennakointi tulisi täysin toteutumaan, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö valtiopäivien päättäjäisissä keskiviikkona eduskunnassa.
Sauli Niinistö sanoi, että eduskunta on valtiopäivien ajan kiskonut ylämäkeen kivirekeä, joka on aina uudelleen täyttynyt, milloin euroalueen ongelmilla, milloin aina uudelleen heikkenevinä talouskehityksinä, milloin taas Ukrainan kriisin vaikutuksilla.
– Jos kohta mäen laelle ei olekaan noustu, niin alaskaan ei ole rysähdetty, hän sanoi.
Tasavallan presidentti olettaa, että tavallinen eläjä odottaa politiikalta nyt eheyttä, toimivaa pohjaa ja riittävää koheesiota.
– Alas ei ole rysähdetty, eikä tulla rysähtämään. Niin ei ole koskaan käynyt, kun on yhdessä pysytty. Mieleen tulee edellinen talouden karikkomme. Silloin puhuttiin tahdosta tai ei edes puhuttu, se tunnettiin. Sanottiin, että on missio, suuri tehtävä, ja vähin julkisuuksin, enemmin töin siihen ryhdyttiin, ehkä osin täytettiinkin, Sauli Niinistö arvioi.
”Olemme aina kansainvälisen oikeuden puolella”
Hän totesi, että talouden seitsemän laihan vuoden ohella myös Euroopan turvallisuusasema on päättyvän vaalikauden aikana vaikeutunut.
– Keväällä 2011 monenlaisin odotuksin käynnistynyt arabikevät on muuttunut joukoksi vaarallisia konflikteja Euroopan eteläisessä naapurustossa
– Kuluneen vuoden aikana Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet ovat horjuttaneet turvallisuutta Euroopan itäreunalla. Tuhannet ovat saaneet surmansa, turvallisuuspoliittinen vakaus on vaarantunut ja keskeisiä kansainvälisen oikeuden periaatteita on rikottu. Samalla Venäjän ja lännen välit ovat kärjistyneet tavalla, jota ei ole nähty sitten kylmän sodan päivien, Sauli Niinistö jatkoi.
Hän totesi, että maanosamme ympärille ei siis muodostunutkaan toivotunlaista vakaiden ystävien piiriä, kuten vielä muutamia vuosia sitten saatoimme ajatella.
– Pikemminkin on muodostunut konfliktien kaarre, Sauli Niinistö.
– Tosiasioiden painosta tapahtuu nyt siirtymistä ekspansiivisesta arvopolitiikasta defensiiviseen turvallisuuspolitiikkaan. Muutoksen suuruutta ei tarvitse erikseen alleviivata, se on ilmiselvää. Selvää on myös se, että Euroopan on tartuttava näihin haasteisiin tavoilla, joihin se ei ehkä ole tottunut, Sauli Niinistö sanoi.
Tasavallan presidentin mukaan Suomen linja on ollut vakaa ja johdonmukainen.
– Eurooppalaisena maana olemme aina kansainvälisen oikeuden ja kansojen itsemääräämisoikeuden puolella, tarvittaessa myös pakotteiden kautta. Olemme auttaneet ja autamme hädässä olevia. Olemme pyrkineet ja pyrimme jatkossakin edistämään vakautta Pohjois-Euroopassa.
Sauli Niinistö totesi, että Suomen ja Venäjän suhteet, erityisesti talouden saralla, eivät suinkaan ole olleet eivätkä ole immuuneja laajempien jännitteiden seurauksille.
– Mutta kenenkään etua ei palvelisi – kaikkein vähiten Suomen – jos ryhtyisimme keskinäisiä suhteitamme tarkoituksellisesti rapauttamaan, hän sanoi.
Hänen mukaansa viime vuosina nähty kehitys osoittaa, että Suomen perusratkaisut puolustuskykynsä ylläpitämisessä ovat olleet oikeita.
– Nyt edessä on uusi haaste: kansallisen puolustuskykymme ajantasaisen suorituskyvyn varmistaminen. Tämä tulee edellyttämään päätöksiä ja toimenpiteitä. Viimeaikaiset tapahtumat ovat muistuttaneet meitä myös siitä, että kansallinen turvallisuus edellyttää monipuolisia valmiuksia ja riskien hallintaa. Tämä tarkoittaa muun muassa ajantasaista tiedustelukykyä ja sen vaatimaa lainsäädäntöä, presidentti sanoi.
– Suomen turvallisuuden varmistamisessa ulkopolitiikka kulkee jatkossakin edellä, mutta uskottava puolustus on sen välttämätön liittolainen, summasi tasavalan presidentti.