Sauli Niinistö kertoi asiasta YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä rauhanturvaoperaatioita käsitelleessä kokouksessa pitämässään puheessa.
Niinistö korosti Suomen kokemusta rauhanturvaamisessa.
”Suomen rauhanturvajoukkojen tämänhetkinen vahvuus on 340. Olemme kuudennella sijalla YK:n rauhanturvaoperaatioissa mukana olevien Euroopan maiden joukossa. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on Euroopan maista sijalla kaksi. Jo vuosikymmenten ajan olemme osoittaneet vahvaa sitoutumista rauhanturvatoimintaan”, Niinistö sanoi.
Presidentti ilmoitti Suomen sitoutumisen jatkuvan edelleen vahvana. Suomi tulee toimimaan suomalais-irlantilaisen UNIFIL-pataljoonan johtovaltiona vuoden 2016 loppuun. Pataljoonaan kuuluu 300 suomalaista. Tämän jälkeenkin Suomi lähettää UNIFIL-joukkoihin sotilaita vielä kahden vuoden ajan.
Niinistö kertoi Suomen vastaavan myös YK:n rauhanturvaoperaatioista vastaavan osaston DPKO:n tukipyyntöön vuodelle 2017.
Suomi lupaa enintään 275 henkeä ATU-joukkoja (Amphibious Task Unit), enintään 200 henkeä erikoisjoukkoja tarpeen mukaan ja siirrettävän CBRN-laboratorion vuodesta 2018 alkaen.
Kansainvälisiin tehtäviin erikoistuneet ATU-joukot koostuvat merivoimien Uudenmaan prikaatissa vaativiin sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin rannikko- ja saaristo-olosuhteissa koulutetuista rannikkojääkäreistä. CBRN-laboratoriolla tarkoitetaan kenttäolosuhteissa toimivaa tutkimusyksikköä, jossa voidaan tutkia kemiallisia, biologisia ja radioaktiivisia aineita.
Suomi tarjoaa Niinistön mukaan myös enemmän poliiseja YK:n operaatioihin ja lisää kapasiteettia Afrikan rauhanturvaoperaatioita tukevissa koulutus- ja harjoitustehtävissä.
Helsingin Sanomien mukaan rauhanturvakokouksen koolle kutsunut Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama mainitsi Suomen erikseen listatessaan eri valtioiden uusia sitoumuksia rauhanturvatoimintaan.
Niinistön antamat lupaukset valmiudesta vuodesta 2017 eteenpäin olivat julkisuudessa uusia.