Presidentti Sauli Niinistön mukaan yksittäiset konfliktit ja epävakauden lähteet vaikuttavat Euroopan eloon ja kehitykseen myös lähitulevaisuudessa.
Presidentti Niinistö puhui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kevätkokouksessa tiistaina.
– Idän suunnalla ei juuri ole myönteistä kehitystä. Ukrainan konfliktissa ei ole näköpiirissä nopeita ratkaisuja. Minskin sopimuksen velvoittavuus ja vaihtoehdottomuus tunnustetaan toki eri puolilla. Mutta toimeenpano näyttää eri syistä juuttuneen miltei paikoilleen. Kun eturiidat ovat tarpeeksi syviä, voi umpikujakin alkaa vaikuttaa ratkaisulta. Ainakaan sieltä ei nopeasti käännytä pois.
Hän korosti, että kansainvälinen järjestelmä elää murroskauttaan Euroopan unioni kamppailee monenlaisten kriisien kurimuksessa.
– Uudet tapahtumat, kuten Brysselin terrori-iskut, järkyttävät toki meitä syvästi. Herää hyvin perusteltuja vaatimuksia vahvemmista toimenpiteistä ja politiikan muutoksesta.
– Mutta päivä päivältä ymmärretään kenties paremmin, ettei nopeaa käännettä parempaan ja valoisampaan ole syytä liikaa odottaa. Eri tavoin hankalaa aikaa voi olla edessä pitkään ja se voi vaatia meiltä enemmän kuin olemme halunneet ajatellakaan.
Presidentin mukaan syvän murroksen oloissa tärkein tehtävä on Euroopan turvaaminen järjestyksen, vakauden sekä kansanvallan ja ihmisoikeuksien vyöhykkeenä.
– Eurooppaa ympäröivän konfliktien kehän rauhoittaminen on yksi edellytys paremmalle tulevaisuudelle. Palopesäkkeitä on kuitenkin monia. Jäätynytkin konflikti voi leimahtaa, kuten olemme Vuoristo-Karabahissa nähneet. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa epävakauden ja konfliktien juuret ovat erittäin syvällä. Ne liittyvät kaikkiin ihmiselämän ulottuvuuksiin, myös talouteen ja kehitysasteisiin.
Hänen mukaansa myös onnistumisia on saatu aikaan.
– Iranin ydinsopu oli viime vuoden tärkeimpiä uutisia. Nyt on tärkeää, että se myös pitää. Syyrian sisällissotaan on nyt ennen muuta Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistyön kautta saatu aikaan hallituksen ja oppositiojoukkojen välinen aselepo.
”Venäjän kasvanut sotilaallinen kyky”
Presidentin mukaan Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakaus sekä turvallisuus ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kärkihanke.
– Turvallisuuspoliittinen jännite tällä alueella kasvoi, kun Venäjä ryhtyi kansainvälistä oikeutta rikkovaan voimapolitiikkaan Ukrainassa. Vielä laajemmin nähtynä kyse on myös Venäjän kasvaneesta sotilaallisesta kyvystä ja monin paikoin yleiseksi käyneestä arviosta, jonka mukaan sen voimankäytön kynnyskin olisi laskenut.
– Myös ydinaseen käytöstä on puhuttu tavalla, jota ei taidettu juuri kuulla kylmän sodankaan aikana, ainakaan sen loppuvaiheissa.
Hänen mukaansa yhtenä seurauksena tälle kehitykselle oli sotilaallisen aktiivisuuden molemminpuolinen lisääntyminen Itämeren alueella, sillä myös Nato on reagoinut tilanteeseen lisäämällä läsnäoloaan ja toimintojaan.
– Missään oloissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei voi olla kulloinenkin yhden asian liike vaan se on kokonaisuus, jonka osien täytyy olla ajan haasteisiin nähden oikeassa tasapainossa.
– Vakauspolitiikkamme pilarit, kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen oikeus ovat kaikki tärkeitä. Ennen kaikkea näistä pilareista meidän on luotava mahdollisuuksia, toimintaa, paikoin aloitteitakin. Ne ovat aktiivista puolustusta.
Presidentin muistuttaa, että Pohjois-Euroopan vakauden turvaksi ei löydy pikalääkkeitä.
– Me tarvitsemme vuoropuhelua. Tarvitsemme läpinäkyvyyden lisäämistä. Tarvitsemme myös mekanismeja yhteentörmäysten välttämiseksi. Juuri Suomella ja Ruotsilla on tässä yhdessä painoarvoa, sillä niillä on toimivat yhteydet niin länteen kuin itään. Näitä Suomi on pyrkinyt saattamaan myös yhteen.
Tiedustelu- ja torjuntakyky
Presidentin mielestä tavallisiin kansalaisiin kohdistuvan ääri-islamilaisen terrorismin lisääntyminen Euroopassa kärjistää entisestään mantereen tilannetta.
– Kyse on useimpien arvioiden mukaan pitkäaikaisesta uhasta, sillä ilmiö kytkeytyy tiiviisti sekä kehitykseen monissa islamilaisissa maissa että mitä suurimmassa määrin Euroopan sisällä tapahtuvaan nuorten radikalisoitumiseen.
Hänen mukaansa huolestuttava näkymä on terrorismin keinojen monimuotoistuminen, ulottuen mahdollisesti myös radioaktiivisten aineiden käyttöön. Tämä oli merkittävä huolenaihe viime viikolla pidetyssä Washingtonin ydinturvahuippukokouksessa.
– Miten kamppailla terrorismia vastaan ja taata asukkaidemme turvallisuus? Tavoitteena on nimenomaan iskujen ennaltaehkäisy, ei mikään sen vähempi. Poliisin ja tiedusteluviranomaisten toiminta on tässä ratkaisevassa asemassa.
Presidentti korostaa, että on välttämätöntä lisätä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa niin kansallisten viranomaisten välillä kuin rajojen yli.
Hän muistuttaa, että yksin koordinaation ja tiedonvaihdon lisääminen ei kuitenkaan tarjoa taikalääkettä ongelmaan, vaikka niin toivottaisiin.
– On pakko pohtia myös tiedustelu- ja torjuntakyvyn kapasiteettia ja toimivaltuuksia. Lisääntynyttä uhkaa vastaan on oltava lisääntynyttä toimintakykyä, jonka tavoitteena on yltää ennaltaehkäisyyn. Muunlainen tavoitteenasettelu tuskin on mahdollinen valtioissa, joissa keskeistä on asukkaiden turvallisuuden takaaminen, muita perusoikeuksia tietenkään loukkaamatta.
Presidentin mielestä terrorismia pitäisi torjua myös estämällä nuorten syrjäytymistä tarjoamalla työtä ja näköaloja.
– Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty – jos siis edes ylipäätään uskotaan, että kyse on lähinnä sosio-ekonomisesta ongelmasta. Taloudellinen kehitys ei nimittäin missään lupaile tilannetta, jossa nousukausi huuhtoisi kaikkien huolet mennessään.