Sauli Niinistö vieraili kuluneella viikolla suomalaisten rauhanturvaajien tukikohdassa Libanonissa. Matkan päähuomio on kuitenkin Venäjässä ja Ukrainan tilanteessa.
– Seuraan koko ajan uutisia ja olen koko ajan yhteydessä omaan väkeen, Niinistö sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Niinistön kabinetin Ukraina-asiantuntija, myös ukrainaa puhuva ulkopoliittinen neuvonantaja Mikko Hautala, on Suomessa, jotta hän voisi pitää presidentin jatkuvasti ajan tasalla kriisin kehittymisestä.
Niinistön mukaan Ukrainan kriisi koettelee Suomen ulkosuhteita. Venäjään kohdistettavat talouspakotteet näkyvät varmasti Suomessa.
– Venäjä tekee taatusti vastatoimia. Meidän on Suomessa nyt tarkoin mietittävä, mitä pakotteet tuovat mukanaan, Niinistö arvioi.
Hänen mukaansa pakotteita on helpompi asettaa kuin purkaa.
Mikäli Ukrainan tilanteessa ei päästä neuvottelupöytään, voi EU viime vaiheessa päättää asettaa Venäjälle laajojakin talouspakotteita.
– Olisi varmaa, että Venäjä vastaisi myös kolmannen tason pakotteisiin. Niillä olisi erittäin suuri vaikutus suomalaisiin yrityksiin ja väistämättä myös Suomen kansantalouteen. Venäjä on meille merkittävä vientimaa. Energiariippuvuus on mitalin toinen puoli, Niinistö sanoo.
Niinistön mukaan pakotteet näkyisivät turismissa, vaikkei Venäjä ryhtyisikään aktiivisiin rajoittaviin päätöksiin.
– Turisteilta katoaisi ostovoima. Se näkyy jokaisen silmiin Itä-Suomessa.
“Suomella voisi olla erityisrooli Krimin tilanteen ratkaisemisessa”
Presidentin mukaan Suomella voisi olla erityisrooli Krimin tilanteen ratkaisemisessa. Se voisi esimerkiksi tarjota neuvottelupaikan kriisin osapuolille.
– Se, tartutaanko tarjoukseen, on toinen asia. Vielä siitä ei ole merkkejä. On myös muistettava, että Suomi on valinnut puolensa eli EU:n puolen, Niinistö toteaa.
Niinistön mukaan Suomi ei kuitenkaan pyri päsmäröimään tai edes toimimaan välittäjänä.
– Olisimme luomassa hyviä mahdollisuuksia keskusteluille, jos niille on kriisissä sijaa, Niinistö sanoo.