Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen Kumous kunnissa vastaajista 56 prosenttia arvioi, että presidentillä on sopivasti valtaa, mutta jopa 43 prosenttia katsoo, että presidentillä on liian vähän valtaa.
Presidentin valtaa liian vähäisenä pitävien määrä on myös kasvanut asteittain 2000-luvulla. EVA:n mukaan muutokset voivat kertoa kaipuusta valtaoikeuksiltaan vahvemman päämiehen aikaan, ja varsinkin kun viime vuodet ovat olleet kansainvälisesti kiristyvää aikaa.
– Ainakin kysyntä ulkopoliittiselle Suomen aseman hahmottamiselle on korkealla, kun otsikoissa ovat olleet pakolaiskriisin ulottuvuudet, Venäjän valtapolitiikan yksityiskohdat ja Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin edesottamukset, EVA:n tutkimuksessa todetaan.
– Kyse on luultavasti myös tyytyväisyydestä istuvaan presidenttiin. Maailman myllerryksessä Sauli Niinistö koetaan luotettavana ja turvallisena tasavallan päämiehenä, ja useissa mielipidetutkimuksissa hän on saanut huippuarvosanoja toiminnastaan ja myös kannatusta yli puoluerajojen, EVA arvioi.
Väestöryhmittäin tarkasteltuna presidentin vallan liian vähäiseksi arvioivat etenkin perussuomalaisia (67 %) ja kokoomusta (51 %) äänestävät sekä 18–25-vuotiaat (61 %), opiskelijat (57 %) ja työttömät (55 %).
Puolueet ajautuneet yhä kauemmaksi arjesta
Vaikka enemmistö suomalaisista arvioi, että puolueilla on sopivasti valtaa, täysin kritiikitöntä suhtautuminen puolueisiin ei ole.
Jopa 77 prosenttia kansasta suomii puolueita siitä, että ne ovat ”ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista”. Tämän moitteen enemmistö suomalaista on jo pidempään allekirjoittanut, eikä EVA:n Arvo- ja asennetutkimusten tuloksissa ole nähtävissä isoja trendimuutoksia 2000-luvulla.
Etääntymisestä puolueita moittivat etenkin perussuomalaisia (91 %), vasemmistoliittoa (84 %) ja SDP:tä (80 %) äänestävät.
Kokoomuksen (61 %) ja vihreiden (66 %) kannattajat ovat tyytyväisempiä.
Viime vuosien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten kanssa linjassa on sekin, että varsin usea suomalainen arvioi, että sopivan puolueen löytäminen on vaikeaa. Kansasta 41 prosenttia ilmoittaa, että ”Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita”.
Eri mieltä väitteen kanssa on melkein yhtä moni eli 39 prosenttia vastanneista.
Väestöryhmittäin tarkasteltuna oman puolueen löytäminen on vaikeinta vähän koulutetuille (49–58 %), työttömille (52 %) ja perussuomalaisia (48 %) äänestäville. Vankimmin väitteen taas kumoavat vihreitä (60 %), vasemmistoliitoa (57 %) tai keskustaa (55 %) äänestävät ja akateemisesti koulutetut (57 %).
Ymmärrystä medialle
Suhtautuminen tiedotusvälineiden vallankäyttöön on muuttunut suopeammaksi 2000-luvulla. Tulos on siinä mielessä lohdullinen, että samaan aikaan on ollut käynnissä median ansaintalogiikan muutos, jopa kriisi.
Enemmistö – 51 prosenttia suomalaisista – arvioi, että vallan vahtikoiralla on nyky-yhteiskunnassa sopivasti valtaa. Tyytyväisyys median toimintaan on kasvanut, sillä vuonna 2006 luku oli vain 33 prosenttia.
EVA:n mukaan muutos voi selittyä reaktiona sosiaalisen median esiinmarssille ja erilaisten valemedioiden ylilyönneille: perinteistä mediaa arvostetaan. Ehkä kansa myös ymmärtää aiempaa paremmin median roolin vallankäytön vahtikoirana.
Median liian vallan haltijaksi määrittelevien määrä on laskenut 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2006. Silti näihin moittijoihin kuuluu 44 prosenttia kansasta.
Vain viisi prosenttia suomalaisista arvioi, että medialla on liian vähän valtaa.