Sosialistipuoluetta (Parti socialiste) edustava pääministeri Manuel Valls totesi jo viikko sitten ilmoittavansa lähipäivinä, aikooko hän asettua vasemmistopuolueiden esivaaleissa ehdolle presidenttiehdokkaaksi. Hänen ongelmansa oli kuitenkin se, että istuvan presidentin haastaminen olisi katsottu palatsivallankumoukseksi.
Nyt tuota ongelmaa ei enää ole, kun ennätyksellisen epäsuosittu, niin ikään sosialistipuoluetta edustava presidentti François Hollande ilmoitti torstai-iltana televisioidussa puheessa, ettei aio asettua ehdolle toiselle kaudelle presidentiksi.
Palatsivallankumouksesta saattoi kuitenkin olla kyse, sillä viime sunnuntaina Valls totesi Le Journal du Dimanchelle harkitsevansa ehdokkuutta ja syytti samalla Hollandea vasemmiston hajottamisesta. Eri tiedotusvälineissä Vallsin toimintaa Hollanden painostamiseksi luopumaan ehdokkuudesta on kuvattu palatsivallankumoukseksi, historialliseksi tapahtumaksi sekä salamaniskuksi kirkkaalta taivaalta.
Ranskalaiset on kuitenkin yllättänyt Manuel Vallsin vaitonaisuus Hollanden ilmoituksen jälkeisenä aamuna. Le Parisien kertoo, että pääministeri Valls on jatkanut perjantaina matkaansa Nancyn kaupungissa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hän totesi toimittajille perjantaina iltapäivällä haluavansa puolustaa Hollanden viiden vuoden sosialistivallan kauden saavutuksia. Hän oli kuitenkin vaitonainen omista aikeistaan.
Esivaaleissa jo liuta ehdokkaita
Sosialistipuolueella ei ole omia esivaaleja, vaan esivaali on niin sanotun Kansan kauniin liittouman esivaali (Belle Alliance populaire). Liittouman avoimeen esivaaleihin osallistuu sosialistipuolueen lisäksi Demokraattien ja ekologistien liitto (Union des démocrates et des écologistes), Ekologinen puolue (Parti écologiste), Uusi diili (Nouvelle Donne) sekä Vasemmiston radikaalipuolue (Parti radical de gauche).
Esivaaliehdokkaiksi ovat ilmoittautuneet tähän mennessä sosialistipuolueesta puolueen kansallisen toimiston jäsen Gérard Filoche, parlamentaarikko ja entinen opetusministeri Benoît Hamon, Pariisin senaattori ja entinen asuntoministeri Marie-Noëlle Lienemann, entinen talousministeri Arnaud Montebourg sekä Centre-Val de Loiren alueellisen valtuuston jäsen Fabien Verdier.
Lisäksi ehdolla ovat Radikaalipuolueen Sidi Hamada-Hamidou, Demokraattien ja ekologistien Jean-Luc Bennahmias, Uuden Diilin Pierre Larrouturou sekä ekologisen puolueen François de Rugy.
Lisäksi ehdokkuudestaan presidentinvaaleissa on ilmoittanut sosialistien entinen talousministeri Emmanuel Macron, joka ei kuitenkaan osallistu esivaaleihin, vaan on ehdolla oman vaaliorganisaationsa En marche !:n listoilta.
Tuoreimman BVA:n mielipidetiedustelun mukaan esivaaleissa korkein kannatus ensimmäisellä kierroksella olisi Vallsilla 44 prosentin kannatuksella ja toiseksi suurin kannatus Montebourgilla 32 prosentin kannatuksella.
Toisella kierroksella Valls voittaisi Montebourgin 57 prosentin kannatuksella 43 prosentin kannatusta vastaan.
Varsinaisten presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 23. huhtikuuta ja toinen kierros 7. toukokuuta ensi vuonna.
Tuoreimma Elaben 28.–29. marraskuuta tehdyn mielipidetiedustelun mukaan oikeistolaisen Tasavaltalaispuolueen (Les républicains) presidenttiehdokas François Fillon saisi ensimmäisellä kierroksella 31 prosenttia äänistä. Toiseksi tulisi Kansallisen rintaman (Front National) Marine Le Pen 24 prosentin äänisaaliilla. Olettaen, että sosialistipuolueen ehdokas olisi Manuel Valls, hän saisi ensimmäisellä kierroksella yhdeksän prosentin äänisaaliin. Vallsin edellä olisi itsenäisenä sosialistiehdokkaana kampanjoiva Emmanuel Macron 14 prosentin äänisaaliilla. Laitavasemmistolaisen Kapinallisen Ranskan (La France insoumise) ehdokas Jean-Luc Mélenchon saisi ensimmäisellä kierroksella 12 prosentin kannatuksen.
Presidentinvaalien toisella kierroksella Fillon voittaisi Le Penin 66 prosentin kannatuksella 34 prosentin kannatusta vastaan. Vallsin ja Le Penin tai Vallsin ja Fillonin mahdollisesta vastakkainasettelusta ei ole tehty viime aikoina mielipidemittauksia.