Porttikielto on yhtä kuin henkilölle annettu pääsykielto urheilutapahtumaan, jos on olemassa perusteltu riski siitä, että henkilö syyllistyy tapahtuman aikana rikokseen ja häiritsee tapahtuman turvallisuutta. Häiriökäyttäytyminen ilmenee muun muassa pyroteknisten tuotteiden käyttämisenä, väkivaltaisena käytöksenä, esineiden heittelynä, kentälle ryntäämisenä ja rasistisena käytöksenä.
Jääkiekon SM-liigaa seuraa vuosittain noin 2,4 miljoonaa ja jalkapallon Veikkausliigaa noin 450 000 katsojaa. Raportissa todetaankin, että häiriötilanteet asettavat vaaraan tekijöiden ja kohteiden lisäksi myös suuria määriä sivullisia.
Yksittäisten henkilöiden väkivaltaisen käyttäytymisen lisäksi Suomessa on myös useita esimerkkejä kannattajajoukkojen sopimista ja järjestämistä joukkotappeluista jalkapallon- ja jääkiekon ottelutapahtumien yhteydessä.
Suomi on ratifioinut eurooppalaisen yleissopimuksen koskien katsojien väkivaltaa ja epäsopivaa käyttäytymistä urheilutilaisuuksissa. Yleissopimuksen mukaisesti tapahtumissa on huolehdittava siitä, että väkivaltaan tai muihin rikollisiin tekoihin syyllistyneet tunnistetaan ja asetetaan syytteeseen lain mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuudesta huolehtiminen on tilaisuuksien järjestäjien vastuulla.
Porttikieltojen pituudet EU:ssa 15 päivästä elinikäiseen
Sisäministeriön vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan 28 EU-jäsenmaasta 23 ilmoitti, että heillä on käytössään porttikieltojärjestelmä. Porttikieltojen pituudet vaihtelivat 15 päivästä elinikäiseen porttikieltoon. Lisäksi porttikieltojen rikkomisen rangaistuskäytäntö vaihteli sakkorangaistuksesta vankeusrangaistukseen.
Nyt raportin laatineessa työryhmässä on ollut edustaja sisäministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta, Suomen palloliitosta ja jääkiekon SM-liigasta. Niin poliisille kuin jalkapallon ja jääkiekon seuratoimijoille tehdyn kattavan kyselyn perusteella ilmenee, että nykyisessä turvallisuustilanteessa nähdään selkeä tarve porttikieltojärjestelmälle sekä häiriökäyttäytyjien rekisteröimiselle. Poliisilaitosten osalta noin 90 prosenttia vastaajista ja tapahtumajärjestäjien osalta yli 70 prosenttia kannatti porttikieltojärjestelmän luomista.
Työryhmä ehdottaa porttikieltojärjestelmää, joka ei perustuisi erilliselle lainsäädännölle, vaan järjestelmän perusteet luotaisiin sopimusvapauden puitteissa. Porttikieltojärjestelmä voitaisiin perustaa jonkin urheilun kattojärjestön alaisuuteen. Siihen voisivat liittyä kaikki ne lajijärjestöt, jotka katsovat tarpeelliseksi ottaa järjestelmän käyttöönsä. Näiden tahojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvat katsojat sitoutuisivat noudattamaan järjestäjän määrittelemiä käyttäytymissääntöjä. Henkilölle, joka ei sääntöjä noudata, voitaisiin asettaa porttikielto ko. järjestäjän tapahtumiin.