Naisjohtajien määrä pörssiyhtiöissä on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Naiset ja miehet ovat täysin tasapuolisesti edustettuina jo joka viidennen pörssiyhtiönhallituksessa ja joka kuudennen pörssiyhtiön johtoryhmässä.
– Näin naistenpäivänä on hyvä muistuttaa siitä tavoitteesta, että suomalaisten yritysten johtoon pitäisi valita parhaat henkilöt sukupuolesta riippumatta. Tavoitteen toteuttamiseksi Keskuskauppakamarilla on muun muassa Naisjohtajien mentorointiohjelma, jonka avulla vauhditetaan osaavien naisten tietä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja pörssiyritysten hallituksiin, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Anne Horttanainen.
Hänen mukaansa keskustelu naisten asemasta yhtiöiden johdossa rajoittuu tarpeettoman usein vain naisten hallitusjäsenyyksiin.
– Tällöin naisten osallistumista yhtiöissä tapahtuvaan päätöksentekoon tarkastellaan liian suppeasti. Hallitusvalinnat eivät tapahdu tyhjiössä. Useimmiten edellytyksenä on menestyminen yhtiön muissa johtotehtävissä, jotta tulee huomatuksi, kun hallitusvalintoja pohditaan, Horttanainen sanoo.
Pörssiyhtiöiden johtoryhmätasolle yltänyt nainen toimii edelleen useimmin tukitoimintojen johdossa. Tämä on merkittävää siitä syystä, että toimitusjohtajaksi ja pörssiyhtiöiden hallituksiin noustaan useammin liiketoimintajohdosta kuin tukitoimintojen johdosta.
Liiketoiminnan johtamisvastuuta on edelleen varsin harvalla johtoryhmän naisjäsenellä. Naisten osuus liiketoimintoja johtavista johtoryhmän jäsenistä on 14 prosenttia.
Siinä, missä naiset ovat edelleen aliedustettuna liiketoiminnan johdossa, tukitoimintojen johdossa tilanne on selvästi parempi. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden tukitoimintojen johtajista 44 prosenttia on naisia ja vuonna 2021 nimitetyistä tukitoimintojen johtajista jopa 55 prosenttia on naisia.
Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäseninä pysyi viime vuonna vuoden 2020 asettamalla ennätystasolla ja 34 prosenttia vuonna 2021 nimetyistä johtoryhmien jäsenistä on naisia.
Naispuolisten hallituksen jäsenten osuuden kasvun taustalla on hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava molempia sukupuolia. Itsesääntelyn merkitys naisjohtajuuden edistämisessä on tunnustettu myös valtioneuvoston tasa-arvo-ohjelmassa. Itsesääntelyn asemaa uhkaa kuitenkin valmisteilla oleva EU-direktiivi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä, joka on usean vuoden hiljaiselon jälkeen etenemässä.
– Jos lakisäänteiset naiskiintiöt tulisivat voimaan, naisten hallituspaikat lisääntyisivät jonkin verran. Vaarana on kuitenkin se, että tämä vie huomion pois naisjohtajuuden edistämisestä kokonaisuutena. Kiintiösääntely voi myös johtaa siihen, että naisen nousujohteinen ura vaihtuu hallitusammattilaisuuteen, joka vähentää naisten määrää entuudestaan pörssiyhtiöiden johtoryhmissä, Horttanainen arvioi.