Tulospalkkioita maksettiin useammin, mutta palkkiot jäivät keskimäärin selvästi edellisvuotta pienemmiksi. Osakepalkkioissa on havaittavissa nousua, mutta edellisen vuoden huippua ei yksikään yhtiöistä saavuttanut.
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kiinteät vuosipalkat laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Kaikkien pörssiyhtiöiden osalta keskiarvo oli viime vuonna 421 000 euroa, kun edellisenä vuonna keskiarvo oli 422 500 euroa.
Toimitusjohtajan kiinteä palkka laski 36 yhtiössä ja nousi 65 yhtiössä. Laskua tapahtui etenkin keskisuurissa pörssiyhtiöissä. Pienissä pörssiyhtiöissä kiinteät vuosipalkat keskimäärin nousivat.
– Yhtenä syynä pienten pörssiyhtiöiden nousseisiin palkkakustannuksiin voidaan pitää vuonna 2015 tapahtuneita lukuisia toimitusjohtajavaihdoksia. Toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä yhtiö on usein tilanteessa, jossa irtisanomisajalta maksetaan palkkaa sekä vanhalle että uudelle tai sijaistavalle toimitusjohtajalle, mikä heijastuu raportoituihin palkkioihin, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen.
Suurissa pörssiyhtiöissä kiinteä vuosipalkka laski 40 prosentissa yhtiöitä ja muutoinkin palkkahaitari kaventui edellisestä vuodesta. Esimerkiksi palkkahuippu laski 1,9 miljoonasta 1,1 miljoonaan. Palkkakeskiarvo vuonna 2015 oli 698 000 euroa eli hieman alempi kuin edellisvuonna, jolloin se oli 699 000 euroa.
Tulospalkkioita maksettiin vähemmän
Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) pörssiyhtiöistä maksoi toimitusjohtajalleen viime vuonna tulospalkkiota. Tulospalkkiota maksettiin siten useammassa yhtiössä kuin edellisenä vuonna, mutta keskimääräinen tulospalkkio oli pienempi.
Viime vuonna maksetun tulospalkkion määrä oli keskimäärin 208 000 euroa, kun vuonna 2014 määrä oli 268 000 euroa. Tulospalkkiot laskivat siis keskimäärin yli 20 prosenttia.
Suurissa pörssiyhtiöissä tulospalkkiot olivat keskimäärin 363 000 euroa, kun mediaani oli 260 000 euroa. Suurissa pörssiyhtiöissä keskimääräistä tulospalkkiota nostavatkin erityisesti muutaman yhtiön palkkiot. Sekä korkeimmat että keskimääräiset palkkiot kuitenkin laskivat viime vuodesta. Vuonna 2014 keskimääräinen tulospalkkio oli 395 000 euroa, joten laskua tästä on tullut keskimäärin 8 prosenttia.
Osakekannustimissa suuria yhtiökohtaisia eroja
Pitkäaikaiset kannustinpalkkiot ovat yleisiä suurissa ja keskisuurissa pörssiyhtiöissä, kun taas pienistä pörssiyhtiöistä enemmistöllä ei ole käytössä pitkäaikaisia kannustimia.
Pitkäaikaisista kannustimista yleisin on osakepalkitsemisjärjestelmä, kun taas optio-ohjelmien suosio on selvästi vähäisempää. Voimassaolevia optio-ohjelmia oli yhteensä 20 yhtiössä, kun taas osakekannustinohjelma oli osa toimitusjohtajan palkitsemista 69 yhtiössä.
Euromääräisesti maksetut palkkiot vaihtelivat 41 000 euron ja 3,2 miljoonan euron välillä, kun mediaani oli 371 000 euroa. Vuonna 2014 osakekannustinpalkkiota maksettiin enimmillään 4,7 miljoonaa euroa mediaanin ollessa 263 000 euroa.
Muista palkkiolajeista poiketen pitkäaikaiset kannustinpalkkiot olivat mediaanina nousseet edellisestä vuodesta.
– Kokonaispalkitsemisen kannalta kannustinpalkkioiden merkitys ei Suomessa ole erityisen suuri, sillä kiinteän vuosipalkan osuus kokonaispalkkiosta on keskimäärin 41 prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaiset kannustinpalkkiot ja eritoten osakepalkkiot muodostavat keskimäärin 88 prosenttia toimitusjohtajien kokonaispalkasta, Turunen toteaa.
Kokonaispalkkioissa laskua
Vuonna 2015 pörssiyhtiön toimitusjohtajan kokonaispalkkion mediaani oli 456 000 euroa. Edellisenä vuonna mediaani oli 461 000 euroa, joten laskua kokonaispalkitsemisessa on tapahtunut 1,1 prosenttia. Keskimääräinen toimitusjohtajan kokonaispalkkio oli 810 000 euroa.
Myös viime vuoden selvityksessä havaittiin laskua kokonaispalkitsemisessa, kun keskimäärin kokonaispalkitseminen laski viisi prosenttia.
Kokonaispalkitsemista koskevissa luvuissa keskiarvon ja mediaanin erot ovat varsin suuret, mikä johtuu Turusen mukaan erityisesti siitä, että puolet pörssiyhtiöistämme ovat pieniä ja niissä toimitusjohtajan palkitseminen on erittäin maltillista. Muutama suurin yhtiömme nostaa keskiarvoja palkkioillaan.
– Silloin kun palkitseminen on sidottu oikealla tavalla yhtiön menestykseen ja yhtiötä siivitetään hyvään tulokseen, johdon palkitseminen on sekä osakkeenomistajien, työntekijöiden että veronmaksajien etu. Huonosta tai keskinkertaisesta suorituksesta ei sen sijaan pidä maksaa huippupalkkioita, Turunen pohtii.
Keskuskauppakamarin selvitys kattaa kaikki pörssin päälistan yhtiöt, joiden ensisijainen listauspaikka on Helsinki eli yhteensä 121 yhtiötä (27 suurta, 34 keskisuurta ja 60 pientä yhtiötä).