Pormestari suoralla kansanvaalilla? Pätevintä ei välttämättä valittaisi

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan mukaan pormestarin valinta suoralla kansanvaalilla voisi aktivoida, mutta ei välttämättä johtaisi parhaan valintaan.

Jan Vapaavuoren asettuminen ehdolle Helsingin pormestariksi on lisännyt pormestarikisan ja mahdollisesti kunnallisvaalien kiinnostavuutta ainakin pääkaupungissa.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi Verkkouutisille, että pormestarivalinnan kiinnostavuus voisi edelleen lisääntyä, jos pormestari valittaisiin suoralla kansanvaalilla.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suullisesti on sovittu, että Helsingin pormestarin tehtävään valitaan kaupungin suurimman puolueen ehdokas. Näin on toimittu myös Tampereella, jossa suoran kansanvaalin mahdollisuutta on kuitenkin pohdittu jo pitkään.

Jokisipilän mukaan suora kansanvaali vahvistaisi demokratiaa ja äänestäjien vaikutusvaltaa parhaiten. Toisaalta Jokisipilän mukaan herää kysymys siitä, takaako poliittinen valinta pätevimmän mahdollisen henkilön valinnan tehtävään

– Vetovoimaisin poliitikko ei mitenkään automaattisesti ole pätevin henkilö kaupungin organisaation johtoon. Erityisesti toimialajohtajina toimivien apulaispormestarien suhteen herää kysymys siitä, voiko poliittinen väri näin vain ajaa substanssiasiantuntemuksen ohi. Samat haasteet ovat tietysti myös valtuuston suorittamassa poliittisin perustein tapahtuvassa valinnassa, Markku Jokisipilä sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Nykymenettelyllä ei Jokisipilän mukaan ole poissuljettua, että muut puolueet estäisivätkin suurimman puolueen ehdokkaan nousemisen pormestarin paikalle.

– Tällainen näyttäisi äänestäjien silmiin tietysti lupausten pettämiseltä ja suhmuroinnilta, hän sanoo.

Jokisipilän mukaan suoran kansanvaalin voisi päätellä aktivoittavan kansalaisia. Esimerkiksi hän ottaa presidentinvaalin, joka on Suomessa perinteisesti ollut kaikkein suosituin vaali äänestysprosentin perusteella. Vaalien henkilöityminen on tavallisesti lisännyt kansan kiinnostusta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Jos pormestarin valinnassa mentäisiin suoraan kansanvaaliin, on kuitenkin huomautettava, että se olisi sitten eri äänestys kuin kuntavaltuutettujen valitseminen, eli mitenkään automaattisesti lisäkiinnostus ei valuisi kuntavaaleihin. Jos kuitenkin äänestäminen tapahtuisi samanaikaisesti, kyllä suurin osa ihmisistä varmaan antaisi äänensä sekä pormestari- että valtuutettuvaalissa, Jokisipilä sanoo.

Hänen mielestään ei ole realistista ajatella, että kuntajohtajien valinta voitaisiin yhtenäistää koko maassa niin, että sama menettely olisi käytössä joka paikassa. Kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, ikärakenteen, elinkeinorakenteen, taloustilanteen kuin maantieteellisen sijaintinsakin suhteen.

– Suurissa kaupungeissa pormestarimalli on perusteltu, mutta pienemmissä voisi olla vaikeaa saada päteviä ehdokkaita varsinkin, jos valinta Helsingin tapaan rajattaisiin valtuutetuiksi valittuihin. Meillä on eri puolella Suomea iso joukko päteviä puoluepoliittisesti sitoutumattomia kunnanjohtajia, mikä osoittaa, ettei kuntajohtajatyömarkkinoita tule sulkea ei-valtuutetuilta.

Mainos