Populistinen politiikka johtaa heikkoon talouteen, kirjoittaa Financial Times artikkelissaan. Lehti viittaa artikkelissaan saksalaisen Kielin maailmantalouden instituutin taloustieteilijöiden American Economic Review’ssa vuonna 2023 julkaisemaan artikkeliin, jossa tutkittiin, miten vallassa olevat populistiset hallitukset ovat vaikuttaneet talouden kehitykseen.
Kirjoittajat ovat käyttäneet populismista vakiomääritelmää: poliittinen tyyli, joka keskittyy ”kansan” ja ”vallanpitäjien” sekä ”eliitin” vastakkainasetteluun.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 1900 jälkeen vallassa olleita populistiseksi määriteltyjä hallituksia. Tällä hetkellä noin neljännes maailman maista (vajaan 60 maan otoksesta) on joko oikeisto- tai vasemmistopopulistien johdossa.
Tutkimuksen mukaan 15 vuoden populistisen johtajuuden jälkeen maan reaalinen bruttokansantuote henkeä kohti laskee yli 10 prosenttia verrattuna kohtuulliseen, ei-populistiseen vaihtoehtoiseen tilanteeseen.
Tutkimuksen mukaan populistien johtamat taloudet kärsivät kautta linjan riippumatta siitä, ovatko taloudet vasemmisto- tai oikeistopopulistien johdossa tai sijaitsevat Euroopassa tai Etelä-Amerikassa.
Miksi populismi aiheuttaa niin paljon vahinkoa? Kirjoittajien mukaan syinä ovat muun muassa politiikan myötä lisääntynyt kaupan protektionismi, kestämättömälle tasolle nouseva valtionvelka sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden heikkeneminen.
Taloudelliset kustannukset eivät myöskään yleensä saa äänestäjiä tyrmäämään populismia. Sen sijaan populistiset johtajat ovat huomattavasti todennäköisemmin vallassa pidempään kuin ei-populistiset kollegansa: keskimäärin kahdeksan vuotta, joka on neljä vuotta keskimääräistä pidempään. Tutkimuksen tekijät huomauttavat, että populismi on myös usein toistuvaa: kun maalla on ollut yksi populistien valtakausi, sitä seuraa todennäköisemmin toinenkin.
FT:n mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa hallitusten tekemät säästötoimet ovat ruokkineet populismia.
– Vuonna 2019 tehty tutkimus osoitti, että Ison-Britannian koalitiohallituksen aikana alkaneet säästötoimien aiheuttamat uudistukset aiheuttivat hyvin todennäköisesti Brexitin; ainakin yksilön altistuminen 2010-luvun hyvinvointiuudistuksille korreloi vahvasti eroamisäänestyskäyttäytymisen kanssa, lehti kirjoittaa.
Brexitillä viitataan Britanniassa kesäkuussa 2016 järjestettyyn neuvoa-antavaan kansanäänestykseen, jossa 52 prosenttia kansalaisista äänesti eron puolesta. Britannia erosi EU:sta lopulta vuonna 2020.
– Toiseksi, työttömyyden suhteellinen muutos Yhdistyneen kuningaskunnan alueella ennen vuotta 2008 ja sen jälkeen ennusti vahvasti sen kannatusta Brexitille, lehti jatkaa.
Yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston taloustieteen professori Justin Wolfers viittaa artikkeliin viestipalvelu X:ssä ja muistuttaa tutkimuksen esiintuomista katastrofaalisista seurauksista, jotka ilmenevät hitaasti.
– Tulot laskevat keskimäärin lähes 15 prosenttia 15 vuoden aikana. Yhdysvalloissa tämä tarkoittaa noin 13000 dollarin kustannuksia henkilöä kohden vuodessa. Koko elämän aikana se on miljoonia dollareita.
A careful study of every populist episode since 1900 finds catastrophic consequences, which play out slowly.
On average, incomes fall behind by nearly 15% over 15 years.
For the U.S., this is a cost of about $13k per person per year. Over a lifetime, that's million bucks. pic.twitter.com/lM3GWgxstv
— Justin Wolfers (@JustinWolfers) August 26, 2025
