Pomoilta ei palautetta heru – vaikka he itse niin luulevat

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan johtajat alasta riippumatta antavat alaisilleen ja työtovereilleen huonosti palautetta - tosiasiassa jopa huonommin kuin he itse väittävät.

Johtajista useimmat käyttävät ajastaan vain 0-2 prosenttia kertoakseen työtovereilleen, mistä asoista he ovat suoriutuneet hyvin ja missä asioissa olisi vielä parannettavaa, Svenska Dagbladet kertoo teollisuustutkija Simon Elvnäsin tutkimuksesta.

Tutkimusta varten johtajat saivat ensin arvioida itse, mitä he tekevät. Sen jälkeen itsearvioita on verrattu videotallenteisiin, jotka on filmattu johtajien tehdessä työtään. Lopputulos osoitti, että todellisuus on hyvin kaukana johtajien uskomuksista työnsä suhteen.

– Yllätyin siitä, että johtajien uskomukset todellisista töistään olivat niinkin kaukana todellisuudesta. Jotkut johtajista olivat sitä mieltä, että he käyttivät ajastaan jopa 40 prosenttia palautteen antamiseen, kun siihen tosiasiassa kului työajasta vain 0-2 prosenttia. Tutkimuksemme mukaan vain harvoin johtaja käyttää enemmän kuin 10 prosenttia ajastaan palautteeseen, Elvnäs kertoo.

Tutkimuksessa on selvitetty johtajia aina hoitoalalta rakennussektorille asti. Tulos on palautteen osalta aina sama: johtajat ovat huonoja kertomaan työtovereilleen, kuinka nämä selviytyvät töistään.

– Sillä, kuinka vanha johtaja on, kumpaa sukupuolta hän edustaa tai millä alalla hän työskentelee, ei ole mitään merkitystä. Luvut osoittavat aina samaa, Elvnäs kertoo.

Tutkimuksen avulla pyritään auttamaan johtajia työssään paitsi palautteen osalta myös muutoinkin.

– Kun katsomme filmejä, johtajille käy hyvin selväksi, etteivät he käyttäydy lainkaan niin kuin uskovat käyttäytyvänsä. On esimerkiksi tavallista, että he ovat varmoja siitä, että ovat sanoneet jonkin asian, vaikka eivät ole niin tehneetkään, Elvnäs kuvaa.

Mainos