Metsäteollisuuden tuoreet tuotantoluvut näyttävät hyviltä paperintuotantoa lukuunottamatta. Metsäteollisuus ry:n tuoreen tilaston mukaan sahatavaran, sellun, kartongin ja vanerin tuotantomäärät kasvoivat viime vuonna kymmenen prosentin molemmin puolin, mutta paperintuotanto laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta.
– Haaste on paino- ja kirjoituspapereissa, joissa globaalikysyntä on digitalisaatiosta johtuen laskenut ja sen takia tehtaita on suljettu, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen Verkkouutisille.
Jaatinen kuitenkin muistuttaa, että paperilaatuja on erilaisia. Pehmopaperit ja erikoispaperit ovat hyvässä kasvussa. Paino- ja kirjoituspapereiden tuotantomäärä laski viime vuonna 4,6 prosenttia, mutta muun paperin tuotanto kasvoi 7,8 prosenttia.
Esimerkiksi nettikaupassa kasvaa pakkausten kysyntä. Lisäksi jokaiseen pakkaukseen ja tuotteeseen liimataan suuri määrä tarroja, jotka tehdään erikoispapereista.
– Tottakai toimintaympäristön eri kilpailutekijöilläkin on vaikutusta. Maailmassa tehdään paljon paino- ja kirjoituspaperia, mutta missä sitä tehdään, on eri tekijöiden summa. Kun lopputuotteiden hinnat tulevat maailmanmarkkinoilta, niin kysymys on tuotantokustannuksista laskevassa markkinassa, Jaatinen kertoo.
Verotus painaa pudotuspelissä
Timo Jaatinen huomauttaa, että osa tuotantokustannuksista on markkinaehtoisia kuten raaka-ainekustannukset, mutta osa on poliittisen vallan päätettävissä.
– Kilpailukyky ja Suomen kilpailukykyhaasteet ovat paperipuolella monen tekijän summa, mutta tottakai siihen vaikuttaa verotus.
Jaatinen muistuttaa myös, että meillä on pitkät matkat ja näköpiirissä on logistiikan kustannusten kasvu.
– Kun nyt paljon keskustellaan dieselin ja polttoaineiden verotuksesta, niin aika usein ajatellaan, että kysymys on vain kuluttajien maksamasta pumppuhinnasta. Kysymys on kuitenkin myös teollisuuden kuljetuskustannuksista, jotka tulevat meidän vientituotteille ja heikentävät Suomen kilpailukykyä sitä kautta, hän varoittaa.
Suomella pitäisi hänen mielestään olla tasaiset kilpailukykyedellytykset pääkilpailijamaihin nähden, jos otetaan esimerkiksi vaikka energian ja polttoaineiden hinnat ja niihin liittyvät kustannukset.
– Tässä pitää myös muistaa, että me puhumme metsäteollisuudessa monista eri tuotteista. Meillä on tuotteita, joilla on hyvin kasvavat markkinat, mutta paino- ja kirjoituspapereissa on pudotuspeli. Ne valmistetaan siellä, missä on tuotantokustannukset kilpailukykyisimmät, Jaatinen toteaa.
Innovaatiohin pitää panostaa
Ylipäätänsä Timo Jaatisen mielestä voidaan sanoa, että metsäteollisuudessa on hyvä näkymä. Puupohjaisilla tuotteilla korvataan fossiilisia tuotteita, ja globaalin metsäteollisuustuotteiden globaalin markkinan on arvioitu kasvavan 550 miljardista eurosta 700 miljardiin vuoteen 2035 mennessä.
Jaatinen muistuttaa myös metsäteollisuuden uusista tuotteista, joiden liiketoiminta ei vielä ole yhtä isoa kun perinteisillä tuotteilla mutta joiden näkymät ovat hänen mukaansa hyvin mielenkiintoisia. Tuotteita on paljon, esimerkiksi biokemikaaleja, biokomposiitteja, tekstiilejä, biopolttoaineita, akkumateriaaleja ja lääketieteen ratkaisuja.
Poliittisilta päättäjiltä Jaatinen toivoo, että toimintaympäristön kustannuskilpailukyky pidetään kunnossa ja toisaalta on panostettava osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
– Meillä innovaatiopanostukset laahaavat neljän prosentin BKT-tavoitteesta, mutta siinähän on saavutettu parlamentaarista yksituumaisuutta, niin että se on nyt sitten toimeenpanoa vailla valmis, Jaatinen toteaa.