Avainasemassa yhteiskuntasopimuksen etenemiselle on Palvelualojen ammattiliiton (PAM) saaminen osaksi neuvotteluita. Neuvottelijoiden toiveena on, että sopu Suomen mallista mahdollistaisi Juha Sipilän (kesk.) johtamalle hallitukselle veronkevennysvaran määrittämisen porkkanaksi yhteiskuntasopimukselle. Tämän toivotaan mahdollistavan PAM:n palaamisen neuvottelupöytään.
Työmarkkinaneuvottelut näyttivät jälleen ajautuneen umpikujaan, kun Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti maanantaina, ettei se sopimuksen neuvotteluissa edetä alakohtaisesti ennen kuin se on kattavampi.
Yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle ovat päättäneet jättäytyä PAM:n lisäksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) sekä Suomen elintarviketyöläisten liitto (SEL). Näistä olennainen kattavuuden kannalta on PAM, jonka hallitus pitää seuraavan kokouksensa ensi viikon torstaina.
Verkkouutisten tietojen mukaan niin sanotusta Suomen mallista on tarkoitus löytää sopu työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken tämän viikon aikana.
Suomen malli tarkoittaa vientivetoista palkkaneuvottelumallia, jossa liittokohtaiset neuvottelut alkavat vientialojen sopimuksia koskien. Vientialat määrittäisivät palkankorotusvaran myös kotimarkkinoiden aloille ja julkiselle sektorille.
Suomen mallista ei aiemmin löytynyt sopua, koska palkansaajien ja työnantajien käsitykset mallista poikkesivat toisistaan. Palkansaajat olisivat toivoneet suurempaa roolia keskusjärjestöille, mutta työnantajien näkökulmasta se olisi tarkoittanut keskitetyn mallin jatkamista. Nyt neuvotteluissa on olennaista löytää riittävä väljyys muotoiluille, että myös julkisen alan työntekijät voivat sitoutua malliin. Julkisen alan työntekijöille on ongelma, jos Suomen malli sitoo liikaa palkankorotusvaraa. Palkansaajapuolelle on myös tärkeää, että naisvaltaisilla ja pienipalkkaisilla aloilla olisi mahdollisuudet jatkossa palkkakuilun umpeen kuromiseen.
Jos sopu Suomen mallista löytyy, se mahdollistaa valtiovarainministeriölle julkisen sektorin säästöjen laskemisen suhteessa palkankorotusten ennakoituun perusuraan. Vientiin sidottu palkanmuodostus tarkoittaisi pienempiä palkkakustannuksia ja siten julkisen sektorin säästöjä.
Näiden säästöjen turvin olisi mahdollista laskea veronalennusvara, joka kompensoisi palkansaajamaksujen korotusten aiheuttamaa työntekijöiden ostovoiman heikentymistä.
Hallitus ei ole toistaiseksi suostunut lupaamaan veronkevennyksiä ennen kesäkuuta, jolloin hallitus tarkastelee yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kokonaisuutta. Suomen malli kuitenkin mahdollistaisi sen, että veronkevennysten suuruusluokan voisi määritellä etukäteen ja sitoa sen yhteiskuntasopimuksen toteutumiseen. Järjestöjen toiveena on, että hallitus voisi päättää veronkevennyksistä jo huhtikuun kehysriihessä. Sen toivotaan helpottavan ulkopuolelle jääneiden liittojen, erityisesti PAM:n, valmiutta palata neuvottelupöytään. Myös veronkevennysten aikataulun aikaistaminen voisi helpottaa liittojen halukkuutta osallistua sopimukseen.
Hallitukselta odotetaan myös selvää viestiä sen suhteen, että ehdolliset leikkaukset perutaan, mikäli yhteiskuntasopimus toteutuu. Sipilä on puhunut Suomen mallin toteutumisesta ehtona veronkevennyksille. Vielä viikko sitten valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) esitti veronalennusten ehdoiksi paikallisen sopimisen toteutumisen. Paikallisen sopimisen tiukimmista vaatimuksista luopumista pidetään kuitenkin järjestöissä jo selvänä.
Perusedellytykset yhteiskuntasopimuksen synnylle ovat edelleen olemassa, mutta kaikkien osapuolten on edelleen tultava vastaan sovun löytämiseksi.