Kokoomuksen veteraanipoliitikko Raimo Ilaskivi kirjoittaa Puheenvuorossa , miten yhä useammin on nähty otsikko ”Hallituksen rivit sekaisin”. Viimeksi näin on ollut hänen mukaansa koronaepidemiassa esimerkiksi etäopetuksen, rokotusjonojen ja maskipakon kohdalla.
– Tunnista tuntiin, päivästä päivään, viikosta viikkoon. Välillä tallataan naapurirootelinkin alueelle kun omalta reviiriltä ei asiayhteyttä löydy, Raimo Ilaskivi toteaa.
Hän kuvailee tiedotustilaisuuksia, joissa ”kolme, neljä henkilöä kerrasta toiseen kävelevät pulpettiensa taakse valtioneuvoston kammareissa kertomaan ja informoimaan, sen sijaan että hallituksen linjasta kertoisi yksi ammattilainen, tiedottaja, speaker, kuten muualla on tapana”.
– Tiedottajan tehtävänä olisi kertoa tosiasiat, päätökset ennen muuta – jos niitä on tehty – ja karsia pois epäoleellisuudet. Nyt se jää katsojan ja kuulijan tehtäväksi; päättää, mihin lausuntoon suhtautua vakavimmin. Mutta kun tällaista tiedottajainstituutiota ei meillä tunneta tai ei haluta käyttää. niin tässä sitten ollaan.
Tilanteessa ollaan Ilaskiven mukaan siksi, että ”poissa julkisesta keskustelusta ja päätöksenteosta on koronataistelun komentaja, pääministeri”.
– Hän esiintyy yhä harvemmin – paitsi nyt ulkomaisessa mediassa valokuvineen ja vaikkapa miljardööri Elon Muskin kanssa kilpailevine lausuntoineen. Sitten hän jopa jakaa kansaa kahtia puhuessaan pilkallisesti boomereista, meistä varttuneimmista ja kaiken kokeneista.
Raimo Ilaskiven mukaan pääministeri puhuu noin, vaikka tarvittaisiin ”joukkojaan edestä johtavaa koronakenraalia, joka panisi rivit järjestykseen ja valaisi samalla luottamusta kansalaisiinkin”.
– Koronataistelulle kaivattaisiin siis pätevä ja osaava, kokenut ja nimenomaan johtamiseen koulutettu johto. Tarvittaisiin kenraali varusmiesten sijaan. Osaavaa lääkärikuntaa, pätevää eri alojen hoitajaa meillä on, mutta sotkijoina esiintyy sitten sekä ministerijoukko että kanslioista esiin pulpahtavat ja keskenään riitelevät virkahenkilöt, llaskivi katsoo.
– Jääköön heidän tehtäväkseen tiedon antaminen kenraalille ja tälle esikuntineen edellytykseksi koronasodan johtaminen. Ei siitä muutoin selvitä – kun ei alkuvaiheessa pääministerille kelvannut edes tasavallan presidentin avuksi ehdottama koronanyrkkikään.
Kirjoittajan mielestä asiassa olisi oppia kansalaisillekin.
– Äänestäjinä: kokemuksen ja koulutuksen palauttamisessa arvoonsa luottamushenkilöitä vaaleissa valittaessa. Sillä sitä sitten vaikeina aikoina niittää, mitä vaaliuurnilla on kylvänyt.