Poliittiset nuorisojärjestöt esittävät eduskunta- ja kunnallisvaalien yhdistämistä

Poliittiset nuorisojärjestöt esittävät, että vuoden 2016 kunnallisvaalien vaalikausi olisi kolme vuotta, ja että huhtikuussa 2019 pidetään samanaikaisesti sekä eduskunta- että kunnallisvaalit.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana Suomessa on ollut seitsemät valtakunnalliset vaalit. Kunnallisvaaleissa 2012 suomalaisten äänestysaktiivisuus oli 58,2 prosenttia. Ruotsin vastaavissa – yhdistetyissä – vaaleissa äänestysprosentit vuosina 2002, 2006 ja 2010 olivat puolestaan 81,4 prosenttia, 80,4 prosenttia ja 84,63 prosenttia.

Syyksi suomalaisten passiivisuudelle on esitetty muun muassa sitä, että jatkuvasti toistuvat vaalit turruttavat kansalaisten kiinnostuksen politiikkaan.

– Kun kunnallisvaalit ja eduskuntavaalit yhdistetään, päättäjille jää enemmän aikaa hoitaa luottamustoimensa tunnollisesti. Nykyjärjestelmällä puolueet ja poliitikot keskittyvät liikaa seuraaviin vaaleihin, eivätkä ehdi hoitaa niitä tehtäviä, joihin heidät on vaaleilla valittu, nuorisojärjestöjen puheenjohtajat toteavat.

Heidän mukaansa nykyinen äänestysaktiivisuus, etenkin kunnallisvaalien osalta, uhkaa jo demokratiaa Suomessa, sillä aavistuksen yli puolen kansan mielipidettä on vaikea pitää erityisen kattavana.

– Vaalien yhdistäminen lisäisi kansalaisten kiinnostusta vaikuttamiseen sekä säästäisi paitsi puolueiden, myös kuntien ja valtion varoja, nuorisojärjestöt sanovat.

Esityksen ovat allekirjoittaneet Keskustanuoret, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Kristillisdemokraattiset Nuoret, Sosiaalidemokraattiset Nuoret, Svensk Ungdom ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto.

Mainos