Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) selvitti poliittisten vaikuttajien ja päättäjien suhtautumista julkisiin palveluihin.
Kaksi vuotta sitten palvelujen ulkoistamisen lisääntymiseen uskoi hieman harvempi, 51 prosenttia vastanneista.
Aiempaa useampi poliitikko kuitenkin arvioi, että ulkoistettuja palveluja palautetaan takaisin kuntien omaksi työksi. Väittämän ”ulkoistettuja palveluja tullaan palauttamaan kunnan omaksi työksi” hyväksyi 31 prosenttia vastaajista. Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä näin vastasi 21 prosenttia.
Niiden osuus, joiden uskovat ulkoistutettujen palvelujen määrän pysyvät ennallaan, putosi puoleen. Heitä oli nyt 14 prosenttia aiemman 28 prosentin sijaan.
Valtakunnan tason poliitikoista 60 prosenttia arvioi ulkoistamisen yleistyvän. Kokoomuslaisista näin ajattelivat kaikki. Sama arvio oli yli puolella keskustalaisista (86 %), vihreistä (75 %) ja perussuomalaisista (63 %).
Palvelujen palauttamiseen kuntien työksi uskoi enemmistö vasemmistoliittolaisista (67 %) ja sosialidemokraateista (52 %).
Vaikka myös alueilla kokoomuslaisista (87 %), keskustalaista (59 % ), vihreistä (58 %) ja perussuomalaisista (53 %) enemmistö odotti ulkoistamisen lisääntyvän, osuus oli selvästi pienempi kuin valtakunnan tasolla. Vasemmistossa oli toisin päin: aluepoliitikot arvioivat herkemmin ulkoistamisen lisääntyvän.
Palvelumaksujen korottaminen ei saa kannatusta
Poliitikoilta kysyttiin myös mielipidettä parhaista keinoista turvata julkiset palvelut Suomessa. Suurimman suosion sai tuloksellisuuden parantaminen, jonka mainitsi 61 prosenttia kaikista vastaajista. Toiseksi suosituin oli kuntapalveluja koskevan sääntelyn vähentäminen normeja ja lainsäädäntöä purkamalla (55 %). Kolmanneksi tuli palvelujen priorisointi ja karsiminen (42 %) ja neljänneksi ulkoistettujen palvelujen palauttaminen kuntien omaksi työksi (38 %).
Epäsuosituin vaihtoehto yhdeksästä tarjotusta oli palvelumaksujen korottaminen. Sen valitsisi vain kahdeksan prosenttia vastaajista.
JHL:n päättäjätutkimuksen toteutti Aula Research viime maalis-huhtikuussa. Tutkimukseen kutsuttiin suomalaisia politiikan aktiiveja joka puolelta Suomea. Vastaajia oli 1 362, ja he olivat kunnanvaltuutettuja, kansanedustajia, politiikan taustavaikuttajia ja eurovaaliehdokkaita.