Hänen mukaansa tavoitteissa onnistuminen edellyttää viranomaisilta aktiivista tiedonhankintaa ja rikostiedustelua.
– Kynnys tiedustelutiedon syöttämisen osalta ei saa nousta liian korkealle, koska yksittäisen tiedon merkitystä ei useinkaan voida tietää syöttöhetkellä. Pienikin tieto, esimerkiksi puhelinnumero tai ajoneuvon osittainen rekisteritunnus saattaa jossakin tilanteessa olla muun tiedon ohella niin oleellinen, että sillä voidaan identifioida potentiaalinen rikoksentekijä, Seppo Kolehmainen toteaa.
Poliisille tulevat vihjeet esimerkiksi vakavan rikoksen suunnittelusta voivat olla epätäsmällisiä, epätäydellisiä tai kokonaan virheellisiä ja tiedon virheellisyys voi ilmetä vasta paljon myöhemmin tai sitten ei koskaan. Usein kyse on pelkästään vakavaa rikosta koskevasta vihjeestä ilman, että on tiedossa kuka rikoksen aikoo tehdä.
Poliisilla on yli sata tietojärjestelmää
Poliisihallituksen sisäministeriölle antamassa selvityksessä poliisien henkilörekistereistä kerrataan jo julkisuudessakin ollut tieto, jonka mukaan epäiltyjen tietojärjestelmästä on tarkastettu kaikki 49 962 yksilöllistä ensitallennusta. Niistä vähintään 96,66 prosenttia on asianmukaisia.
Rekisterikirjaustietojen perusteella 3,34 prosenttia esitettiin poistettavaksi, koska jälkikäteen suoritetussa tarkastuksessa ei ollut enää saatavissa riittävää selvitystä syötön asianmukaisuudesta. Syynä voi olla muun muassa se, että alun perin syötön tehnyt virkamies ei ole enää valtion palveluksessa.
Epäiltyjen tietojärjestelmän syötöt tarkastettiin poliisilaitoksissa ja valtakunnallisissa yksiköissä. Työhön osallistui 87 virkamiestä ja siihen käytettiin arviolta kolme henkilötyövuotta.
Jatkossa rekisterinpitäjänä toimiva Poliisihallitus käy läpi kaikki tehdyt poistoesitykset sekä eräitä muita tarkastuksen perusteella tulkinnanvaraisiksi katsottuja syöttöjä. Virheelliset kirjaukset poistetaan yhdenmukaisin perustein. Tehdyt linjaukset esitellään tietosuojavaltuutetulle ennen tietojen poistoa.
Poliisijohtaja Tomi Vuoren mukaan kattava jälkikäteinen tarkastus poliisin tietojärjestelmiin on ollut hyvin poikkeuksellinen menettely.
– Poliisilla on yli sata tietojärjestelmää ja normaalisti jälkikäteinen valvonta toteutetaan pistokokeina. Näkemyksemme mukaan myöskään lainsäädäntö ei edellytä rikostiedustelu-, tarkkailu- ja havaintotietojen osalta näin laajoja tarkastuksia, koska tiedoilla ei ole suoria oikeusvaikutuksia.
– Kyse on tiedustelurekisteristä, matalan kynnyksen vihjetietokannasta. Poistettavaksi esitettyjen syöttöjen määrää ei voi pitää mitenkään suurena, ja lopullisessa arvioinnissa niiden määrä voi myös laskea. Järjestelmä kokonaisuutena toimii, toki hallinnossa ja tietotekniikassa on myös kehitettävää, Vuori sanoo.
Poliisihallitus valmistelee uutta ohjetta epäiltyjen tietojärjestelmästä. Sen tarkoituksena on luoda käyttäjille tulkintaohjeet tietojärjestelmän tietosisältöä koskeviin menettelytapoihin ja syöttöjen perusteisiin sekä epäiltyjen tietojärjestelmän käyttöön. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvät perusteet on yhdenmukaistettu jo aiemmin.
Valvonnan osalta selvityksessä todetaan, että se perustuu ensisijaisesti esimiestyöhön ja sen yhteydessä tehtävään laillisuusvalvontaan.
Esimerkiksi epäiltyjen rekisteriin annetaan käyttöoikeuksia vain henkilöille, joiden työtehtävät sitä edellyttävät. Toissa vuodesta alkaen syötettävät tiedot on tarkastanut päällystöön kuuluva henkilö.
Rikostiedustelu- ja analyysitoiminta organisoitiin uudelleen viime vuonna. Poliisilaitoksiin on perustettu operatiivinen rikostiedustelu- ja analyysiyksikkö. Kesäkuussa otettiin käyttöön uusi havaintotietorekisteri. Samalla on valmisteltu uutta tiedustelujärjestelmää.
Poliisihallitus antoi kuluneella viikolla sisäministeriölle selvityksensä poliisien henkilörekistereistä. Selvityksessä kuvataan poliisin tietojärjestelmien ylläpitämiseen, kehittämiseen ja valvontaan liittyvät vastuut ja toimenpiteet.