Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ihmettelee Keskisuomalaisessa poliisin tehtävien priorisoinnista noussutta kohua. Hänen mukaansa vaikea tilanne on ollut esillä jo useita vuosia. Asiasta on käyty julkista keskustelua ja poliittisia päättäjiä on tiedotettu.
– Meidän on pakko priorisoida ja se tarkoittaa, että olemme keskittyneet hälytyksiin ja lähinnä henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin. Vuonna 2010 meillä oli kokonaisuudessaan yhteensä noin 8[nbsp]000 poliisia ja nyt poliiseja on noin 7[nbsp]200. Laskentatavasta riippuen meiltä on hävinnyt 600–800 poliisia. Olen monta kertaa eduskunnassakin sanonut, että henkilöstön väheneminen näkyy kaikilla poliisin työn osa-alueilla.
Jos resurssit pysyvät nykyisellään, tippuu poliisien määrä Suomessa entisestään siten, että vuonna 2022 maassa on 6[nbsp]650 poliisia. Poliisien määrä vähenee, mutta tehtävät lisääntyvät.
– Poliisille kyllä osoitetaan ymmärtämystä, mutta uusien tehtävien hoitamiseen tai tarvittavaan resurssien tasokorotukseen ymmärtämys ei tunnu konkretisoituvan, Kolehmainen sanoo.
Hänen mukaansa priorisointia tehdään lain antamien edellytysten mukaisesti. Kolehmainen toteaa, ettei rikoksen tutkinnan keskeyttäminen tarkoita tutkinnan lopettamista, sillä tutkinnan jatkaminen on mahdollista, jos asiassa ilmenee uusia seikkoja.
Poliisiylijohtaja huomauttaa, että teknis-juridisesti maailma on muuttunut vaativammaksi ja vaatimustaso poliisin työssä on koventunut.
– Poliisi on entistä enemmän sidottu määrämuotoiseen byrokratiaan, mikä on pois kokonaisuudesta. Esimerkiksi 2014 esitutkinta- ja pakkokeinolain muutoksen on arvioitu lisänneen rikostorjunnan paperitöitä jopa 30 prosenttia, hän sanoo.
Uusien tehtävien tulva jatkuu. Kolehmainen listaa, että velvoitteita tuovat muun muassa uusi matkustajatietojärjestelmä, tieliikenne- ja tutkintavankeuslakien uudistukset sekä EU:n tietosuoja-asetuksen ja -direktiivin täytäntöönpano.
– Tätä sientä on hirveän vaikea puristaa enää kuivemmaksi, Kolehmainen toteaa.