Poliisi on julkaissut tilastonsa vuonna 2016 tehdyistä rikoksista, joita ilmoitettiin yhteensä 807 433 kappaletta. Määrä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2015. Rikoksia ilmoitettiin viime vuonna 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosten määrä kasvoi 1 650 rikoksella.
– Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena hyvin. Turvapaikanhakijoiden määrä jatkui runsaana alkuvuoden ajan, mutta tasoittui loppuvuotta kohden. Tämä on vaikuttanut poliisin työhön selvästi. Hälytystehtävien määrään se ei merkittävästi vaikuttanut, mutta on muuttanut niiden luonnetta. Loppuvuotta väritti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät, joiden odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna, poliisi ylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.
Vaikka omaisuusrikosten määrä kokonaisuutena hiukan laski, petosten, erityisesti Internetissä tehtyjen maksuvälinepetosten, määrä on jatkanut kasvuaan.
– Nettipetosrikollisuutta voidaan parhaiten estää ennakolta ja silloin avainasemassa ovat nettiostajat itse, poliisiylijohtaja Kolehmainen muistuttaa.
Kasvu liittyy esimerkiksi siihen, että omistajat ovat ilmoittaneet korttitietojaan internetissä oleville huijaussivustoille, joissa on mainostettu vaikkapa euron matkapuhelimia.
– Tyypillistä verkossa tapahtuvaa petosrikollisuutta on se, että tarjotaan myytäväksi omaisuutta, jota myyjällä ei ole. Myyjällä on yleensä kiire saada rahat tuotteesta tililleen ja hän väittää, että tuotteelle on jonossa muitakin ostajia tai pyytää maksamaan rahat jonkun kolmannen henkilön tilille tai ulkomaiselle tilille rahasiirrolla, Kolehmainen sanoo.
Raiskausrikoksia tuli vuonna 2016 poliisin tietoon yli 11 prosenttia eli 117 rikosta enemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi lähes 13 prosenttia.
Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 273 rikoksella. Vastaavasti ulkomaalaisten asianomistajien osuus nousi 105:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelut.
Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli 58 vuonna 2015, kun viime vuonna niitä oli 147. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten osalta olivat 122 vuonna 2015 ja 167 viime vuonna. Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut 41,9 prosenttia (93 rikosta).
Poliisin tietoon tulleiden ja paljastamien liikennerikosten kokonaismäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna.
– Liikennekäyttäytyminen on kehittynyt parempaan suuntaan. Tähän viittaisi myös se, että liikenteessä kuolleiden la loukkaantuneiden määrät ovat laskeneet selvästi edelliseen vuoteen verrattuna, Kolehmainen sanoo.
Automaattivalvonnan suoritteiden määrä on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, kun kalustoa on lisätty ja käyttöä on tehostettu. Automaattivalvonnan suoritteiden osalta kasvusta suurin osa on ollut kirjallisia huomautuksia.
Turvapaikanhakijat olivat viime vuonna asianomistajina rikoksissa 1 889 ja epäiltyinä 2 664 kertaa. Asianomistajina he olivat muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, lievissä pahoinpitelyissä, varkauksissa ja näpistelyissä.
Viime vuonna Suomeen tuli 5 651 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2015 hakijoita oli yli 32 000. Poliisi osallistui viime vuonna yli 6 000 maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanoon. Palautuksia tehtiin yli 100 eri maahan. Vuonna 2015 poliisi palautti noin 3 200 maasta poistamispäätöksen saanutta.
