Perussuomalaisten poliisi-kansanedustaja Tom Packalén kysyi sisäministeri Päivi Räsäseltä (kd.) tämän viime viikon selvityspyynnöstä koskien poliisin tietolähteitä. Räsänen vastasi pitävänsä toimeaan edelleen perusteltuna.
Tom Packalén arvosteli halua pakkorekisteröintiin, jonka seurauksena ”kovin monelta rikolliselta ei jatkossa tietoa saataisi”. Hän sanoi pakkokirjaamisen tuovan mieleen Itä-Saksan salaisen poliisin toiminnan.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz tiivisti ongelmaa toteamalla lain mahdollistavan sen, ettei tietolähteitä tarvitse rekisteröidä heidän oikeilla nimillään. Hän sanoi kuitenkin syntyneen sellaista mielikuvaa, että sisäministeri olisi asiasta eri mieltä.
– Eihän tämä tulkintani teidän tulkinnastanne voi olla oikea? Ette kai te luule, että löytyy yhtään kovan luokan rikollista, joka suostuu siihen, että hänet merkitään tietolähteeksi poliisin rekisteriin, Ben Zyskowicz kysyi.
Sisäministeri Päivi Räsänen vastasi, etteivät tietolähteet aina ole kovan luokan rikollisia. Hänen mukaansa pykälissä sanotaan myös, että tietolähteet on kirjattava.
Rekisteröinti on hänen mukaansa kuitenkin eri asia kuin dokumentointi tietolähteen kanssa asioimisesta.
– Minulle heräsi epäily, onko meillä toimittu lakien ja asetusten ja ohjeiden mukaan. Sen vuoksi, käytyäni luottamuksellisen keskustelun valtakunnansyyttäjän kanssa, tein tuon tutkintapyynnön, Päivi Räsänen sanoi.
Hänen mukaansa rekisteröiminen ei saa vaarantaa tietolähteen henkilöllisyyden salassa pysymistä. Tähän on monia eri tapoja.
– Esimerkiksi voidaan käyttää eri koodeja. Se rekisteri voi olla vaikka paperilla kassakaapissa, josta sitä ei kukaan pääse näkemään.
Aiemmassa sivukeskustelussa perussuomalaisten Timo Soini totesi, että ”selkosilla tulee karhu vastaan useammin kuin poliisi”. Soini kysyi pääministeriltä, mikä hallituksen linja on asiassa.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) vastasi kysymyksen olleen vähän samankaltainen kuin ”onko hallitus tietoinen, ja jos on, niin mistä. Ilmeisesti kysymys kuitenkin liittyi poliisin kokonaisuuteen”.
Kataisen mukaan tavoite menoleikkauksissa on ollut uudistaa rakennetta niin, että palveluja saadaan enemmän. Poliisilta on vähennetty hallintoa, jotta raha riittää perustyöhön eli rikoksen torjuntaan, tutkintaan ja kenttätyöhön.