Poliisiasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) vaatii poliisitoiminnan nykyisen tason säilyttämistä.
– Poliisimiesten määrän pitäminen tämän vuoden tasolla eli 7 500 poliisimiehessä edellyttää nykyiseen kehyspäätökseen verrattuna vuodesta 2016 alkaen poliisin määrärahoihin tasokorotusta, joka kasvaa vuoteen 2019 mennessä yli 67 miljoonaan euroon vuodessa. Lisäys on välttämätön poliisin hyvän toiminnan turvaamiseksi, Räsänen sanoo.
Poliisin resurssit ovat esillä myös sisäministeriön ja oikeusministeriön asettamassa parlamentaarisessa työryhmässä, jonka tehtävänä on tuottaa eduskunnalle tietoa sisäisen turvallisuuden sekä oikeudenhoidon strategisista resurssitarpeista seuraavalla kehyskaudella 2016-2019.
Valtioneuvosto päätti poliisin pitkän aikavälin resursseista edellisen kerran keväällä 2012 antamassaan kehyspäätöksessä. Päätöstä edelsi sisäministerin hallituskauden alussa asettaman työryhmän selvitys, josta kävi ilmi, että poliisitoimintaa uhkasi 70 miljoonan euron alijäämä.
Sen vuoksi poliisin resurssihaasteeseen vastaamiseksi räätälöitiin vuoteen 2016 ulottuva kokonaisratkaisu, joka perustui kolmeen elementtiin. Poliisin määrärahoihin tehtiin asteittainen tasokorotus aina 30 miljoonaan euroon vuonna 2015.
Samalla hallintorakennetta uudistettiin Pora III -hankkeen avulla, jolla uudelleen kohdennetaan noin 28 miljoonaa euroa hallinnosta ja rakenteista poliisin operatiiviseen toimintaan. Lisäksi poliisin toimintaa on tehostettu henkilöstön vähenemisen kompensoimiseksi, Räsänen kertoo.
”Päätökset tehtävä koko kehyskaudeksi”
Valtionhallinnon säästötoimenpiteet ja yleinen kustannustason nousu kiristävät kuitenkin ministerin mukaan poliisin taloustilannetta tulevina vuosina merkittävästi, ja nykyisen poliisimiesten määrän ylläpitäminen edellyttävät määrärahatason korjausta.
– Myös poliisin toimintaympäristö on muuttunut esimerkiksi terrorismintorjunnan ja tietoverkkorikollisuuden osalta, mitä ei vielä tässä laskelmassa ole otettu huomioon, Räsänen toteaa.
Poliisin toiminnan ja sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua ja toiminnan kehittämistä. Räsänen korostaa, että päätökset on tehtävä koko kehyskaudeksi.
– Tällä hallituskaudella poliisin resurssit on onnistuttu turvaamaan vuosittain hallituksen neuvotteluissa, mutta toiminnan kehittäminen edellyttää rahoituksen turvaamista pitkällä aikavälillä. Tällä hallituskaudella aloitetulla poliisin hallintorakenneuudistuksella saavutetaan huomattavia menosäästöjä. Ensi kaudella samanlaista mahdollisuutta toiminnan tehostamiseen ei ole, vaan poliisitoimintaan tarvitaan tulevina vuosina aidosti lisäresursseja, hän toteaa.