Ulkoministeriö haki al-Holin pakolaisleiriltä kaksi naista ja kuusi lasta Suomeen viime viikonloppuna.
Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen sisäministeriön poliisiosastolta toteaa Ylen uutisille, että jokaiseen palaajaan liittyvät uhat ja tarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti.
Tuloksia ei mitata tunneissa tai päivissä. Palanneet ovat viettäneet konfliktialueilla vuosia. Tämän takia myös palanneiden ongelmat voivat olla pitkäkestoisia, ja niihin pitää pystyä reagoimaan pitkäkestoisesti.
– Riskit ovat olemassa, mutta meillä on myös keinot, joilla niitä voi pienentää, Ryhänen sanoo.
Keskusrikospoliisi tekee esiselvityksen jokaisesta yli 15-vuotiaasta taistelualueelta palaavasta. Tarkoituksena on selvittää mahdollinen rikosoikeudellinen vastuu konfliktialueen tekemisistä. Esiselvitys tehdään yhteistyössä Suojelupoliisin kanssa, koska konfliktialueilta palanneita koskeva tieto on yleensä ulkomailta peräisin. Suojelupoliisi toimii yhteyspisteenä kansainvälisen tiedon välittämisessä, vastaanottamisessa ja analysoimisessa.
Tietoa palaajien toimista esimerkiksi Syyrian sodassa löytyy laajasti netistä, lähtömaan toimijoilta ja heidän tietokannoistaan. Konfliktialueilta saatavan tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus kuitenkin vaihtelee.
Palanneista tehdään myös uhka-arvio eli kannattaako henkilö edelleen vaarallista ideologiaa ja muodostaako hän mahdollisesti uhan muille kansalaisille.
Ryhänen tiedostaa, että valehtelu ja näytteleminen ovat työkaluja, joita sekä rikolliset että terroristit ovat tottuneet käyttämään.
– Terroristit eivät eroa taparikollisista tässä mielessä. Omaa etäisyyttä toimintaan pyritään näyttämään. Viranomaisilla on kuitenkin keinoja, joilla voidaan kartoittaa näiden irtaantumisväitteiden paikkansapitävyyttä.
Ryhäsen mukaan esimerkiksi palanneiden sosiaalisen median käyttöä tarkkaillaan. Poliisi toimii, jos yksityishenkilön viestintä täyttää terrorismirikoksen tunnusmerkit.