Poliisin mukaan niin sanottujen toimitusjohtajapetosten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana. Rikoksissa hyödynnetään yrityksessä tai yhdistyksessä toimivan, yleensä johtavassa asemassa olevan henkilön tietoja.
Tavoitteena on saada työntekijä esimerkiksi siirtämään rahaa huijareille. Rikokset on usein valmisteltu erittäin hyvin, ja tietoa on hankittu laajalti sekä laillisista että laittomista lähteistä.
Vastaavista petoksista on tehty vuoden 2019 aikana poliisille jo 196 rikosilmoitusta. Rikollisten epäillään kalastelleen huijauksilla noin 4,2 miljoonaa euroa. Suurten ja keskikokoisten yritysten lisäksi rahaa on kalasteltu viime aikoina myös urheilu- ja muilta harrastusseuroilta.
Viesteissä väitetään usein asialla olevan kiire, jolloin vastaanottaja ei ehdi kyseenalaistaa käskyä. Toimintaa tuetaan urkkimalla esimerkiksi sosiaalisesta mediasta väitetyn lähettäjän lomamatkoista.
Finanssiala ry:n petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen havainnollistaa asiaa esimerkillä.
– Kansainvälisen yrityksen maksuliikennettä pyörittävä työntekijä sai keskellä yötä viestin, joka näytti siltä, että Kaukoidässä työmatkalla oleva toimitusjohtaja pyytää maksamaan pikaisesti puolen miljoonan euron tilauslaskun. Sähköpostiviestissä matkittiin jopa toimitusjohtajan kirjoitustyyliä ja maneereita siten, että teksti näytti häkellyttävän aidolta, Karhunen sanoo.
Tapaus päättyi lopulta onnellisesti, sillä työntekijä alkoi epäillä asiaa laitettuaan maksun eteenpäin. Hän tarkisti asian ja sai rahasiirron pysäytettyä ajoissa. Lopulta paljastui, että kyseessä oli pitkään valmisteltu huijausyritys. Huijareita ei koskaan saatu kiinni, mutta rahat säästyivät.
Yhdistyksiin ja yrityksiin kohdistuvien petosten yleistymisen vuoksi poliisi kehottaa rahaliikennettä hoitavia henkilöitä erityiseen valppauteen laskuja maksettaessa.
Huijausyritykset ovat usein erittäin taidokkaasti tehtyjä ja tekaistujen laskujen erottaminen aidoista laskuista vaatii huolellisuutta.
– Erityispiirteitä huijaussähköposteissa ovat esimerkiksi kiire ja poikkeuksellisen suuri summa. Tyypillistä on myös se, että lähettäjä kertoo olevansa tavoittamattomissa ja toivoo, ettei häneen oteta yhteyttä laskuun liittyen, Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Matti Airaksinen toteaa.
Yrityksiin ja yhdistyksiin sataa valelaskuja. Toimitusjohtajapetosten määrä on ryöpsähtänyt tänä vuonna. Poliisi kehottaa rahaliikennettä hoitavia henkilöitä erityiseen valppauteen. https://t.co/PVnlg60rug
— Finanssiala (@finanssiala) August 27, 2019