Länsi-Uudenmaan poliisin tietoon tulee vuosittain noin 100 rikosasiaa, joissa henkilö on nostanut perusteetonta työmarkkinatukea Kansaneläkelaitokselta. Seurauksena asiasta kirjataan rikosilmoitus petoksesta tai jopa törkeästä petoksesta, henkilö kuulustellaan ja perusteeton etuus peritään takaisin. Lisäksi henkilö saa tuomioistuimesta sakon tai jopa vankeutta.
Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo tiedotteessaan ”tyypillisen tarinan”:
”Henkilö on nostanut perusteetonta työmarkkinatukea reilun vuoden aikana noin 7000 euroa. Etuutta on myönnetty henkilön hakemusten perusteella, joissa hän on ilmoittanut, ettei ole ollut töissä ja työttömyys jatkuu. Jälkikäteen on kuitenkin työeläkeotteesta ilmennyt, että henkilö on tehnyt kyseisenä aikana erilaisia töitä useille työnantajille. Henkilö on kuitenkin jättänyt työt ja tulot ilmoittamatta Kelalle.
Kuulustelussaan henkilö kertoi opiskelleensa tuohon aikaan ja tehneensä samalla osa-aikaisia töitä. Kertomansa mukaan hän ei ollut ihan täysin tietoinen siitä, että töistä olisi pitänyt ilmoittaa Kelaan. Henkilö kertoo, ettei ole ottanut velvollisuuksistaan selkoa, eikä yleensäkään tule luettua käyttöohjeita mihinkään. Nyt jälkeenpäin hän kertoo tajuavansa, että asioista olisi pitänyt ottaa tarkemmin selkoa. Tuolloin hän oletti tietävänsä miten pitää toimia. Henkilö ei kiistä syyllistyneensä rikokseen, mutta vetoaa ajattelemattomuuteen ja huolimattomuuteen.”
Poliisin mukaan tällaiset jutut tulevat yleensä ilmi vasta vuosia teon jälkeen. Näin ollen rahatkin on jo käytetty ja takaisin maksaminen aiheuttaa hankaluuksia.
– Tyypillisesti epäilty vetoaa ymmärtämättömyyteen, ajattelemattomuuteen ja siihen, että papereita ei ole luettu. Hän on vain luullut, että näin voi toimia, eikä ole asiasta otettu selvää. Tällä selityksellä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä, kertoo rikoskomisario Petri Launiainen.
Tavallista on, että rikoksesta epäilty ei ole ymmärtänyt asian vakavuutta ennen kuin poliisi ottaa yhteyttä. Poliisin kuulusteluihin joutuminen on omanlaisena kokemus, mutta ikävämpiäkin seurauksia voi olla luvassa.
– Tällaisia ovat usein taloudelliset vaikeudet tai niiden huomattava pahentuminen, ikävät sosiaaliset vaikutukset ja työnsaannin hankaloituminen viranomaismerkintöjen vuoksi, Launiainen toteaa.
