Sinänsä eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja pitää etälamautinta oikein käytettynä hyväksyttävänä poliisin voimankäyttövälineenä.
Varsinkin ulkomailla etälamauttimen käyttöä on kritisoitu ja on esitetty sen johtaneen lukuisiin kuolemantapauksiin. Tarkkaa tutkimustietoa etälamauttimen terveysriskeistä ei ilmeisestikään ole. Suomessa yksi kuolemantapaus on ollut esitutkinnassa – syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen.
Etälamautin on ollut poliisin käytössä Suomessa kymmenisen vuotta. Muissa Pohjoismaissa sitä käyttävät vain eräät poliisin erikoisyksiköt Islannissa.
Viime vuosina tilastoidut käyttömäärät ovat vaihdelleet kolmensadan molemmin puolin. Näistä varsinaisia käyttöjä laukaisu- tai kosketustoiminolla on ollut valtaosa.
Kosketustoiminto ongelmallinen
Etälamauttimen käyttötavoilla on selvä ero. Laukaisutoiminnossa typpipatruunalla ammutaan kaksi nuolta, joiden johtoja pitkin kohdehenkilöön kulkee 50 000 voltin jännite. Tämä lamauttaa hetkellisesti kohdehenkilön tahdonalaisten lihasten toiminnan. Lamaantuminen kestää vain niin kauan kuin laitetta käytetään.
Kosketustoiminnossa etälamautin (ilman patruunaa) painetaan kiinni kohdehenkilöön käytön ajaksi. Tämä aiheuttaa voimakkaan kivun, mutta lihasten lamaantumista ei tapahdu.
Kansainvälisesti erityisesti kosketustoiminnon käyttöön on suhtautunut hyvin varauksellisesti esimerkiksi Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT ja sen kannanottoihin viitannut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin.
– Kosketustoiminnolla voidaan aiheuttaa kovaa kipua jättämättä merkittäviä jälkiä, joten sitä on helppo käyttää väärin. On myös esitetty, että monet kuolemantapaukset ovat liittyneet juuri pitkittyneeseen kosketuskäyttöön, Pajuoja toteaa.
Ohjeistus tarpeen
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Poliisihallituksen pitäisi laatia ohjeistus etälamauttimen käytöstä. Näin myös sisäministeriön oikeusyksikkö katsoi lausunnossaan.
– Samoin koulutuksen laatuun – mukaan lukien ylläpitokoulutus – ja sen valvontaan on panostettava, hän toteaa.
Pajuojan mielestä samalla pitäisi selvittää ja arvioida mahdollisuuksia ottaa käyttöön etälamauttimen käytön taltiointi kameralla, joka on toteutettu ainakin Australiassa.
– Samoin tulisi huolehtia siitä, että etälamauttimen jokaisen käytön taltioivan muistikortin tiedot ovat käytettävissä, jos tapahtumia joudutaan jälkikäteen selvittelemään, hän toteaa
Pajuojan mukaan näillä näkökohdilla on merkitystä voimankäytön kohteeksi joutuvan henkilön ja myös yksittäisen poliisimiehen oikeusturvan kannalta. Lisäksi ne myös yleisemmin ylläpitäisivät poliisin toimintaa kohtaan tunnettavaa luottamusta.
Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä sisäministeriön, Poliisihallituksen ja Poliisiammattikorkeakoulun tietoon. Hän tulee loppuvuodesta tehtävällä Poliisihallituksen tarkastuksella selvittämään, mihin toimenpiteisiin ne ovat antaneet aihetta.