Kansanedustaja Ismo Soukolan (ps.) jättämän kirjallisen kyselyn otsikko on ”poliisin oikeus virkatehtävässä saamien automaattisen liikennevalvonnan sakkojen perusteiden selvittämiseen ilman rangaistusvaatimusten ja rikesakkojen valitusmenettelyä”.
Kysymyksessä kerrotaan ensin taustalla olevan tapauksen kulku.
Poliisipartio oli ottanut ainoana vapaana yksikkönä vastaan kiireelliseksi luokitellun tehtävän. Partio oli noin 25 kilometrin päässä tapahtumapaikalta.
Matkalla kameravalvonta tallensi maija-mallisen poliisiauton nopeudeksi 73 km/h alueella, jossa nopeusrajoitus oli 60 km/h.
Kuljettajana toiminut konstaapeli sai parin viikon päästä kotiosoitteeseensa 85 euron rikesakon ylinopeudesta.
Tapahtuma-aikana oli pimeää ja sumuista, jonka vuoksi auto ei ajanut hälytysvalot päällä: sumussa tai lumisateessa vilkkuvat hälytysvalot vaikeuttavat näkemistä. Kuljettaja kytki hälytysvalot vasta taajama-alueella.
Kansanedustaja Soukola kysyy, onko virkatehtävää suorittava poliisimies eri asemassa syyttömyysolettaman suhteen kuin muut kansalaiset, koska hän ei saanut mahdollisuutta asian selvittämiseen ennen sakon kirjoittamista.
”Todistelutaakka syyttömyydestä jää epäillylle itselleen. Se, että rikesakko on lähetetty suoraan kyseisen konstaapelin kotiin, kertoo siitä, että asiaa on pitänyt kyseisestä poliisiyksiköstä selvittää, mutta asianosaiselle konstaapelille ei ole varattu mahdollisuutta asian selvittämiseen ennen sakon kirjoittamista”, kysymyksessä todetaan.
Rikesakosta ja rangaistusvaatimuksesta on toki mahdollisuus valittaa. Soukolan mukaan kuitenkin ”kyseisen kaltaiset ovat juuri sellaisia oikeuslaitosta turhaan kuormittavia tapauksia, joista on pyrittävä pääsemään eroon oikeuslaitoksen resurssien turvaamiseksi”.