Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat huolissaan tilanteesta. Toimintaympäristö on muuttunut vaativammaksi ja poliisille on tullut hoidettavaksi uusia tehtäviä. Rahoitus ja henkilöstön määrä eivät ole pysyneet kehityksen perässä.
– Suomen turvallisuus on yksi tärkeimmistä menestystekijöistämme kansainvälisessä kilpailussa. Mikäli haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin yksi maailman turvallisimmista maista, resurssivaje on saatava kuntoon. Me haluamme pyrkiä siihen, että yksikään avunpyyntö ei jää kuulematta ja että yksikään rikos ei jää tutkimatta, Kolehmainen ja Rinne korostavat.
Poliisien määrä on laskenut merkittävästi 2010-luvun alusta ja lähes kaikkea poliisitoimintaa on jouduttu sopeuttamaan. Resursseja on siirretty hengen ja terveyden turvaamiseen sekä vakavampien rikosten tutkintaan.
Samaan aikaan on jouduttu tinkimään muun muassa ennalta estävästä toiminnasta, valvonnasta ja pienten omaisuusrikosten tutkinnasta.
Kansalaisen näkökulmasta tilanne on huolestuttavaa: poliisia ei näy katukuvassa, eikä omalle kohdalle osuneen rikoksen tutkinta välttämättä etene. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreen tutkimuksen mukaan poliisiin luotetaan edelleen vahvasti.
– Jos apua ei kiireellisessä tilanteessa pystytä tarjoamaan, ja jos yhä suurempi määrä kansalaisen arkiturvallisuutta horjuttavista rikoksista jää tutkimatta, luottamus poliisiin on vaarassa laskea. Kerran menetettyä luottamusta olisi erittäin vaikea saada takaisin, Rinne ja Kolehmainen muistuttavat.
Molemmat pitävät hyvänä ja realistisena tavoitteena poliisien määrän nostamista vähintään 7850 seuraavan hallituskauden aikana, jotta lakisääteisistä tehtävistä selviydytään nykyistä paremmin.
Kova työmäärä ja muuttuva työympäristö ovat asettaneet myös poliisien jaksamisen koetukselle. Suomen Poliisijärjestöjen Liitossa seurataan jäsenistön tuntoja kyselyillä. Loppuvuodesta 2018 toteutetun kyselyn tulokset ovat hurjaa luettavaa.
– Jäsenistöstä nousee vahvasti viesti, että nyt ollaan äärirajoilla. Alalle hakeutuvat ovat motivoituneita ja innostuneita. Moni kokee olevansa kutsumusammatissa. Heidän intoaan ei saisi tappaa kohtuuttomalla työmäärällä. Uupumus ja koveneva työympäristö saattavat lisätä halukkuutta alanvaihtoon, sanoo Rinne.